Aluevaalit

Digitalisaation hyödyntämiseen ja liikkuvien sote-palveluiden kehittämiseen on panostettava määrätietoisesti

Yksi suurimmista tulevaan sote-uudistukseen liittyvistä käytännön huolenaiheista ainakin suurimpien kaupunkikeskittymien ulkopuolella asuville on sote-palveluiden karkaaminen entistä kauemmas.

THL:n vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan Varsinais-Suomessa toimi tuolloin 59 kunnallista terveysasemaa. Näiden lisäksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ylläpitää 7 sairaalaa ja 30 laboratorionäytteiden ottopaikkaa.

Kun samaan aikaan Varsinais-Suomessa oli koko maan korkeimmat tarvevakioidut erikoissairaanhoidon menot asukasta kohti, on selvää, että sote-uudistuksen suurimpien aaltojen asettuessa katseet tulevat väistämättä kääntymään kohti kustannussäästöjä.

Tulevan sote-alueemme maantieteellinen rakenne ei tule helpottamaan sote-kustannusten hallitsemista. Tulevissa vaaleissa valittava aluevaltuusto joutuu miettimään, miten järjestää alueen asukkaille tasapuolisella tavalla elämisen ja asumisen kannalta keskeiset palvelut 20 000 neliökilometrin alueella, josta lähes puolet on vesistöä ja jonka asukkaista lähes 4 500 asuu ilman tieyhteyttä olevilla saarilla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On kuitenkin selvää, että nykyistä kiinteää palveluverkkoa ei voida uudistuksen jälkeen tällä etelän Lapiksikin kutsutulla alueella sellaisenaan säilyttää.

Tulevista kustannuspaineista huolimatta uuden aluevaltuuston tavoitteena tulee olla ennen kaikkea se, että Varsinais-Suomessa on edelleen mahdollista asua suurten kaupunkien kehyskunnissa, maaseudulla ja saaristossa ilman pelkoa siitä, että perusturvallisuuteen kuuluvat palvelut valuvat nykyistä kauemmas asukkaiden ulottuvilta.

Miten tämä yhtälö tulisi ratkaista? Miten on mahdollista supistaa terveyskeskusverkkoa ja silti tarjota sote-palveluita mahdollisimman lähellä asukkaita?

Ainoa keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi on määrätietoinen panostaminen digitalisaation hyödyntämiseen ja liikkuvien sote-palveluiden kehittämiseen.

Mobilisoimalla sote-palveluita on mahdollista jopa parantaa niiden tavoitettavuutta nykytasoon verrattuna ilman, että joudutaan samalla kasvattamaan merkittävästi näiden palveluiden tarvitsemaa infrastruktuuria.

Liikkuvista palveluista on olemassa Varsinais-Suomessakin tuoretta kokemusta, kun sairaanhoitopiirin koronabussi on tuonut liikkuvan näytteenottopaikan asiakkaiden luokse. Tätä samaa toimintatapaa laajentamalla voitaisiin jo muutamalla liikkuvalla sote-yksiköllä tuoda sosiaali- ja terveydenhuollon perustoimintoja, kuten neuvola, laboratorionäytteenotto, yleisterveydenhuollon vastaanotto ja jopa perushammashuolto kansalaisten ulottuville myös sinne, mistä terveyskeskukset puuttuvat. Esimerkiksi Kymenlaakson alueella liikkuvasta sotebussista on saatu hyviä kokemuksia.

Vaihtoehtona näille uudenlaisille toimintatavoille on joko sote-kustannusten jatkuva kasvu, julkisen liikenteen hintava laajentaminen tai palveluiden karkaaminen lähemmäs suuria kaupunkikeskittymiä. Itseni kaltaiselle saariston laitamilla asuvalle kehyskuntalaiselle valinta on aika helppo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Rami Käkönen

(vihr)

Masku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.