Lukijoilta

Hyvin suunniteltu sote on vielä kokonaan tekemättä

TS/Marttiina Sairanen
Kirjoittaja on omassa työssään nähnyt, mitä puutteellisista ohjeista sosiaali- ja terveydenhuollon alalla seuraa.
Kirjoittaja on omassa työssään nähnyt, mitä puutteellisista ohjeista sosiaali- ja terveydenhuollon alalla seuraa.

Soteuudistuksen on tullut aika siirtyä kohti arkea ylätason suunnitelmista. Uudistukseen liittyvä hyvinvointialueiden aluekierros on alkanut ja jatkuu pitkälle marraskuuhun.

Kierroksella on mukana uudistuksesta vastaavat ministerit. Tarkoitus on välittää sotesta ajantasaista tietoa sekä keskustella sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen sisällöistä ja toimeenpanosta.

Se on suunniteltu erityisesti hyvinvointialueiden edustajille sekä paikallisille sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille.

Kierros antaa heille tuhannen taalan paikan kysyä uudistuksen onnistumisen perusedellytyksistä. Heillä on edessään valtava työ setviä, mitä uudistus tarkoittaa esimerkiksi paikallisten terveyskeskusten arjelle ja potilasohjaukselle.

Olen omassa työssäni nähnyt läheltä, mitä puutteellisista ohjeista seuraa. Epäselvyydet koronarokotuksista nostivat yhteydenotot terveydenhuoltoon kaikkein aikojen huippuunsa maaliskuussa 2021, kun terveyskeskuksiin soitettiin lähes 900 000 puhelua.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhdenmukaisen kansalaisviestinnän puuttumisen takia tammi-huhtikuu 2021 oli yhtä sirkusta. Jalkoihin jäivät epätietoiset kansalaiset sekä heitä auttavat ammattilaiset.

Koronahämmennys jatkuu. Hiljattain mediassa oli esillä tapaus, jossa Jyväskylän tartuntataudeista vastaava taho ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri olivat eri mieltä toisen rokotteen antamisesta kerran rokotetulle, koronan sairastaneelle nuorelle miehelle. STM:stä jopa myönnettiin, että ohjeistus ei ollut täysin toiminut.

Ennusmerkit soteuudistuksen onnistumiselle ovat siis huolestuttavat – ja aika rientää. Hyvinvointialueiden toiminta ja järjestämisvastuut tulevat voimaan aikaisintaan vuoden 2023 alusta, joten armonaikaa on vain reilu vuosi.

Toisin sanottuna ihmiset ovat pihalla koko sotesta. Kun kyseessä on historiallisen suuri uudistus, viestintään pitää panostaa merkittävästi.

Aluevaalit, joiden pohjalta valitaan uudistuksen käytännön asioiden toteuttamista pohtivat henkilöt, järjestetään vuoden 2022 alussa.

Entä miten tavalliset kansalaiset hahmottavat, miten heidän terveydenhuoltonsa muuttuu? Kunnallisalan kehittämissäätiö selvitti kansalaisten suhtautumista soteuudistukseen.

Tuloksista paljastui, että lähes puolet ei tiedä, mistä soteuudistuksessa on kyse. Selvityksestä kävi ilmi myös, että yli 60 prosenttia kansalaisista ei välitä, miten sotepalvelut järjestetään – kunhan hoitoon pääsee.

Toisin sanottuna ihmiset ovat pihalla koko sotesta. Kun kyseessä on historiallisen suuri uudistus, viestintään pitää panostaa merkittävästi. Viestinnän lisäksi työpanos pitää laittaa palveluiden käytännön toteutuksen suunnitteluun.

Toivonkin, että aluekierroksen aikana tunnistetaan, missä kohtaa uudistuksen toteutuksessa tulee vastaan ensimmäinen tietotyhjiö ja että siihen tartutaan nopeasti. Muuten edessä on hämmennystä ja hukkaan heitettyä energiaa.

Hyvin suunniteltu soteuudistus on vielä kokonaan tekemättä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tapani Kyrki

Aurora Innovationin toimitusjohtaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Kalevi Salonen
Tekemättä on, mutta ei hyvin suunniteltu
Sote-uudistusta tuskin voi pitää hyvin suunniteltuna, jos sen tavoitteet ovat vain hyvinvointialueille ulkoistettuja toiveita. Miljardeilla kasvavat hallintokustannukset ovat ainoa asia, joka tehdyn päätöksen jälkeen on alkanut selkiintyä. Vaikuttaa myös siltä, että palveluja tullaan oleellisesti keskittämään. Tasa-arvoiseen terveydenhoitoon ja terveyden vaalimiseen tähtäävistä toimenpiteistä ei ole tietoakaan.

En voi ymmärtää miten poliitikot voivat näin tärkeässä asiassa elää illuusiossa, joka toteuttaa ainoastaan puoluepoliittisia päämääriä kansalaisten terveyden kustannuksella. Edes oppositio ei ole kantanut korttakaan kekoon itse terveydenhuollon ongelmien hoitamiseksi.

Esimerkiksi, vaikka hoidon ja lääkkeiden maksuttomuus olisi tehokkain keino tasa-arvoiseen hoitoon pääsemiseksi, poliitikot ovat vasemmistoliittoa myöten väistelleet ajatusta. Näin siitäkin huolimatta, että laskutuksen ja siihen liittyvien moninaisten korvaus- ja sääntelybyrokratioiden kustannukset ovat miljardiluokkaa vuodessa - täysin tarpeettomasti. Vastaavia säästöjä olisi saatavilla myös monilla muilla keinoilla (googlaa Pelkistetty Sote).

On äärimmäisen kyseenalaista, että hyvinvointialueiden poliitikoista koostuvilla valtuustoilla olisi kykyä terveydenhuollon kokonaisuudistuksen toteuttamiseen. Jo yksin tehtävän hajauttaminen yli 20 taholle tekee tehtävän mahdottomaksi. Ainut järkevä vaihtoehto olisi, että perustettaisiin Terveyshallitus, joka pitäisi langat käsissään. Silloin johtoon voitaisiin saada maan parhaat voimat ja hallinnolliset kustannukset olisivat silti kertaluokkaa maakuntarakennetta pienemmät.

Paras ratkaisu olisikin perua jo tehty uudistus ja aloittaa asiantuntijoiden voimin uusi valmistelu. Miljardisäästöjäkin olisi tarjolla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Bimbo
Vast: Tekemättä on, mutta ei hyvin suunniteltu
Suurin piirtein samaa mieltä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Tekemättä on, mutta ei hyvin suunniteltu
Hyvä kommentti Kalevi Saloselta, kyllä. Täyttä maksuttomuutta ei ehkä kuitenkaan kannata tavoitella. Pieni, lähinnä nimellinen maksu voisi ehkä karsia kaikkein turhimpia käyntejä. Toisaalta jatkuvasti terveydenhoitoa työllistävien tilanne tulisi joka tapauksessa kartoittaa ja ratkaisua hakea, vaikka kyse olisikin luulosairaudesta, yksinäisyydestä, tärkeydentunteesta, ylihuolehtivaisuudesta tms.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kalevi Salonen
Vast: Angukselle
Maksullisuuden tarpeellisuutta jotkut tarkoituksella korostavat ainakin siksi, että se uhkaisi (ainakin kuvitellusti) yksityisen puolen markkinoita. Turhien käyntien välttäminen on yleisimmin maksuttomuudelle käytetty vasta-argumentti, jonka perusteluina on lähinnä vain mielikuvia. Olivatpa maksut mitä tahansa aina on jonkin verran myös "turhiksi" katsottuja käyntejä.

1. Varakkaille käynti- ja lääkemaksuilla ei ole juurikaan merkitystä.
2. Köyhemmille maksut merkitsevät monesti kynnystä, joka johtaa tarpeettomasti viivästyneeseen hoitoon pääsyyn tai lääkkeiden ottamattomuuteen ja suurempiin hoitokustannuksiin.
3. Kaikkein köyhimmätkin saavat välttämättömän hoidon, mutta sen kustannukset kaatuvat lopulta yhteiskunnalle korvausbyrokratian ja usein myös perinnän kuluin roimasti korotettuina.
4. Vielä 1990-luvulle tultaessa terveyskeskusmaksuja ei ollut eikä siitä ollut ongelmia vaan järjestelmä toimi jonoitta hyvin.
5. Sekä lääkkeiden että hoidon maksuttomuuteen on päädytty muuallakin maailmassa.
6. Pienetkin maksut ylläpitäisivät suhteettoman kalliin byrokratian. Jo nyt omavastuut ovat vain 25 % suuruusluokkaa. Loppuosankin rahoitus tulee vielä kalliisti monesta eri lähteestä. Yksinkertaistus ei olisi mistään pois, mutta resursseja vapautuisi runsaasti.
7. Byrokratian yksinkertaistuminen tekee tilaa monille uusille terveydenhoitoa tukeville ratkaisuille.

Loppukommentti oli oikeaan osuva.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Tekemättä on, mutta ei hyvin suunniteltu
Hyvää argumentointia, Kalevi Salonen. Vastustan terveyskeskus- ynnä muita terveydenhoitomaksuja nykyhinnoilla, ehdottomasti. Nykyisellään ne todella voivat rajoittaa köyhien terveydenhoitoa. Tasavertaisuuden näkökulmasta on epäreilua, että toisille maksut ovat pikkurahoja, toisille merkittäviä summia.

Voisi tosiaan olla niin, että pienten maksujen kerääminen maksaisi enemmän kuin tuottaisi. Olisi ehkä mielenkiintoista kuulla laskelmia siitä, minkä kokoinen esim. terveysasemamaksu maksaisi itsensä. Varsinaista tuottoahan maksuilla ei tietenkään ole tarkoituskaan kerätä, eivätkä niillä pyritä edes omakustanteisuuteen. Tosin kuulin jokin aika sitten aika yllätyksekseni, miten ison osan terveydenhoidon kustannuksista asiakasmaksut nykyään kattavat. En muista lukua, mutta se paljon isompi osuus kuin oletin.

Muistan minäkin ajan, jolloin terveyskeskusmaksuja ei ollut, enkä muista juuri muitakaan julkisen puolen terveydenhoitomaksuja maksaneeni. En muista, että maksuttomuus olisi aiheuttanut merkittävästi "turhia" käyntejä - kuten sanoit, niitä on aina. Silloisella asuinpaikkakunnallani pääsi terveysasemalle samana tai seuraavana päivänä, kun otti yhteyttä. Ei kai edes ollut luokittelua "kiireellinen"/"kiireetön".

Tosin siitä on hieman aikaa, maailma on muuttunut, sukupolvet ovat erilaisia jne. Minulle sopisi kyllä, että siirryttäisiin maksuttomuuteen. Jos se sitten aiheuttaisi merkittäviä ongelmia, voisihan maksullisuuteen periaatteessa (toivottavasti ei käytännössä) palata takaisin. Ikävä kyllä ratkaisu merkitsisi varmaankin verojen nostoa, mutta kaikkeahan ei voi saada...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ida21
Hoitoon pääsee, ei riitä
Lähestulkoon kaikki hokevat, että uudistuksen tärkein fokus on hoitoon pääsyssä.
Yhtä oleellista on, että missä hoitoon pääsee.
Jos lähin soteasema on 50 kilometrin päässä keskittämisen jälkeen, niin voidaanko sanoa, että on tehty onnistunut sote-uudistus. Näyttää pahasti siltä, että tämä sote-uudistus hyödyttää eniten heitä ketkä asuvat kaupungeissa suurten massojen lähellä. Harvaan asutun Suomen osalta tuloksena on täydellinen fiasko. Jos ennen pääsi lääkäriin omassa kunnassa (peruskunta, ei liitosalue), niin sote-uudistuksen jälkeen saat kyllä lääkäriajan nopeasti, mutta matkustat sairaana tunnin päästäksesi perusterveydenhoidon lääkärille. Ei hyvä!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Samppa
Pitääkö päästä lääkärille?
Voisiko olla niin, että lääkäri halutaan tavata kun muuta vaihtoehtoa ei korosteta. Itse olen aikaa varatessani ilmoittanut, että tähän vaivaan riittää kokenut terveydenhoitaja. Aika on varattu nopeasti ja vaivaan on saatu myös pientä hoitoa, teippausta, desinfiointia tai muuta nopeaa ja yksinkertaista. Voitaisiinko nykyistä ja hyvää terveyskeskustoimintaa avittaa käyttämällä terveydenhoitajan palveluja enemmän ja mikäli mahdollista lääkäreitten palveluja vähemmän?
Voitaisiinko terveydenhoitajan valtuuksia lisätä mm. lääkemääräysten annossa?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.