Lukijoilta

Saamen kansalla on itsemääräämisoikeus

Otsikolla “Kuka on saamelainen” (TS puheenvuoro 26.10.) professori Lauri Hannikainen aiheettomasti kärjisti keskustelua saamelaiskäräjälain uudistamisesta syyttämällä saamelaiskäräjiä ja oikeusministeriön kansliapäällikön johdolla toiminutta toimikuntaa “puhdistuksesta”.

Kysymys on vaikeasta asetelmasta, joka on syntynyt vuoden 1995 saamelaiskäräjälakia sovellettaessa, kun korkein hallinto-oikeus on vuodesta 2011 lähtien vetänyt lakiin päätyneet mutkat yhä tiukempaan umpisolmuun.

Asiasta tehtyjen yksilövalitusten johdosta YK:n ihmisoikeuskomitea helmikuussa 2019 julkistetuissa ratkaisuissaan päätyi siihen, että kymmenet KHO:n päätökset loukkaavat saamelaisen alkuperäiskansan sisäistä itsemääräämisoikeutta, poliittisia osallistumisoikeuksia ja oikeutta ryhmänä nauttia omasta kulttuuristaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

KHO on syrjäyttänyt lakiin kirjatut niin sanotut objektiiviset kriteerit ja niiden tulkinnasta vuoteen 2011 asti vallinneen yhteisymmärryksen valtion ja saamelaisten välillä.

Tuolloin KHO siirtyi hyväksymään hakijoita vaaliluetteloon oman "kokonaisharkintansa" perusteella, jos se piti yksilön omaa ilmoitusta saamelaisesta identiteetistä vahvana.

KHO:ssa ei ole yhtään saamelaista jäsentä tai asiantuntijaa, eikä se ole tukeutunut saamelaisen kulttuurin tai identiteetin asiantuntemukseen arvioidessaan hakijoiden vakuuttavuutta.

YK:n ihmisoikeuskomitea viittasi Suomea oikeudellisesti sitovan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ohella YK:n yleiskokouksen vuonna 2007 hyväksymään – ja Suomen aktiivisesti ajamaan – alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen, jossa nimenomaisesti lausutaan alkuperäiskansoilla olevan oikeus päättää jäsenyytensä ehdoista omien tapojensa ja perinteidensä mukaisesti.

Kansliapäällikkö Pekka Timosen johtama toimikunta, jossa minulla oli kunnia toimia jäsenenä, teki hyvää työtä syntyneen umpisolmun avaamiseksi. Kaikki oikeudelliset ongelmat selvitettiin ja ratkaistiin, ja asia siirrettiin saamelaisten ja suomalaisten poliittisten edustuselinten päätettäväksi.

KHO on syrjäyttänyt lakiin kirjatut niin sanotut objektiiviset kriteerit ja niiden tulkinnasta vuoteen 2011 asti vallinneen yhteisymmärryksen valtion ja saamelaisten välillä.

Lakiin ehdotetaan selkeät kriteerit saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ottamiseksi, ja muutoksenhakujärjestelmä uudistettaisiin saamelaisen kulttuurin ja identiteetin asiantuntemusta vahvistaen.

Korkein hallinto-oikeus kuitenkin säilyisi laissa viimeisenä lukkona torjumassa mahdollista syrjintää tai mielivaltaa valituslupamenettelyn kautta. Kaikilla aiempien vuosien vaaliluettelossa olleilla olisi yhtäläinen mahdollisuus hakeutua uudistettujen kriteerien nojalla muodostettavaan vaaliluetteloon ja oikeus hakea muutosta.

Lakiin otettaisiin uudet nimenomaiset säännökset saamelaisen alkuperäiskansan itsemääräämisoikeudesta ja saamelaiskäräjien velvollisuudesta noudattaa jokaisen perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia ilman syrjintää tai mielivaltaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lapin yliopistossa 2.9. pidetyssä kansainvälisessä asiantuntijaseminaarissa toimikunnan ehdotukset saivat selkeän tuen. Ehdotuksia vastaan esitetyt väitteet koskien Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusta nro 169, YK:n rotusyrjinnän vastaista yleissopimusta tai Suomen perustuslakia todettiin kaikki perusteettomiksi.

YK:n ihmisoikeuskomitean puheenjohtaja selvitti seikkaperäisesti, miten komitea käsitteli KHO:n ratkaisuja koskevat valitukset päätyen toteamaan, että Suomen valtio loukkaa ihmisoikeuksia otettuaan itselleen vallan määrittää kuka on saamelainen.

Omassa alustuksessani käsittelin myös Hannikaisen mainitsemaa Euroopan neuvoston vähemmistöpuitesopimusta ja osoitin, kuinka Timosen toimikunnan ehdotus vastaa myös tämän sopimuksen asiantuntijakomitean ja Euroopan neuvoston ministerikomitean Suomelle antamia suosituksia.

Väärät väitteet eivät edistä ratkaisun syntymistä tässä saamelaisen alkuperäiskansan ihmisoikeuksia loukkaavassa asiassa. Jos suomalaisilla poliitikoilla on Timosen toimikuntaa parempia ehdotuksia todettujen ihmisoikeusloukkausten korjaamiseksi, niistä tulisi neuvotella saamelaisen alkuperäiskansan edustuselimen, saamelaiskäräjien kanssa.

Martin Scheinin

Tutkimusprofessori (Oxfordin yliopisto), Saamelaiskäräjälakitoimikunnan jäsen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.