Lukijoilta

Koulunkäynninohjaaja on koulujen arjen pelastaja

Lennart Holmberg
Kirjoittajat toivovat, että myös koulunkäynninohjaajat muistetaan ja huomioidaan, kun käydään keskustelua kasvatuksesta ja opetuksesta.
Kirjoittajat toivovat, että myös koulunkäynninohjaajat muistetaan ja huomioidaan, kun käydään keskustelua kasvatuksesta ja opetuksesta.

Kuluneen syksyn aikana on mediassa nostettu usein esille opettajien työn vaativuus ja arvostus. Uutisissa on myös peräänkuulutettu kouluille aitoa, läsnäolevaa kohtaamista.

Rehtoreiden ja opettajien kuorma on koronan aiheuttamien rajoitusten purkamisen jälkeen kasvanut kohtuuttoman suureksi. Tuon kuorman purkamiseen on toivottu lisää resursseja oppilashuollollisen henkilökunnan lisäämisellä. Kuraattoreja, psykologeja, erityisopettajia, resurssiopettajia ja lisäresurssiksi nuoriso-ohjaajia.

Mitenkään vähättelemättä näiden ammattiryhmien tarpeellisuutta tämän päivän koulumaailmassa ihmettelemme, mihin on kaikista uutisista kadonnut yksi ammattiryhmä, joka kouluilla jo toimii – nimittäin koulunkäynninohjaajat, jotka kulkevat oppilaiden rinnalla koko koulupäivän ajan.

Opettajien työ ei ole helppoa, ja arvostamme heidän työtään suuresti! Koulunkäynninohjaajat ovatkin kouluissa juuri siksi, jotta opettajat pystyisivät keskittymään omaan arvokkaaseen tehtäväänsä, opettamiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ohjaajien keskeisenä työnä on toimia opettajien työpareina, kuulemassa, näkemässä, ohjaamassa, auttamassa ja tukemassa lapsia ja nuoria heidän koulupolullaan. Koulunkäynninohjaajat ovat kouluilla tärkeitä aikuisia, jotka kohtaavat, kuulevat, tukevat, auttavat ja ohjaavat. He ovat koulutettuja ammattilaisia, läsnäolevia ja kasvokkain oppilaita kohtaavia aikuisia. Siis juuri niitä, joista lapsilla ja nuorilla on huutava pula.

Ohjaajien työpanos vain jää harmittavan usein näkymättömäksi.

Ohjaajilla tulee olla kyky liikkua luokissa oppituntien aikana häiritsemättä opetusta ja huomata oppilaiden avun tarve (oppimiseen, oman toiminnan säätelyyn, rauhoittumiseen, kuormitukseen, sosiaaliseen toimintaan jne. liittyen).

Ohjaajilla on laaja kokonaiskuva annettavan opetuksen sekä kunkin luokka-asteen opetussuunnitelman sisällöistä, koska ohjaajat kulkevat oppilaiden mukana kaikilla oppitunneilla. Heillä on myös tieto niistä haasteista, joita lapsilla ja nuorilla voi olla. Heillä on osaamista erilaisten sairauksien ja diagnoosien kanssa toimimiseen ja taito tulla toimeen eri yhteistyötahojen, huoltajien ja vaihtuvien työparien kanssa.

Ohjaajat kulkevat apuna ja tukena myös välitunneilla, ruokailuissa sekä koulun jälkeen vastuullisina aikuisina iltapäivätoiminnassa ohjaten ja suunnitellen toimintaa, suurissakin lapsiryhmissä.

Koulunkäynninohjaajien työ on vastuullista, kohtaavaa, lasten ja nuorten vahvuuksia sekä voimavaroja huomioivaa opetus- ja kasvatustyötä.

Lasten ja nuorten pahoinvointi sekä avuntarve lisääntyy vuosi vuodelta. Monesti auttaa jo, kun joku istuu viereen, aidosti kuuntelee ja on läsnä. Tässä koulunkäynninohjaajat ovat merkittävässä roolissa.

Korona-aika on lisännyt työn kuormittavuutta opetusalalla. On syntynyt oppimisvajetta. Sen lisäksi useilla oppijoilla on havaittu ahdistuneisuutta ja levottomuutta sekä stressiä ja uupumusta. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden pärjääminen aiheuttaa huolta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koronan tuomat haasteet ovat kasvattaneet kaikkien opetus-, kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisten työn kuormitusta pitkäkestoisesti. Ammattiliitto JHL haluaakin, että kaikki kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevät kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset huomioitaisiin lainsäädännössä ja kehittämistyössä tasavertaisesti työnkuvasta riippumatta.

Koulunkäynninohjaaja osallistuu oman työnsä asiantuntijana oppilaiden kasvatusta, kuntoutusta ja koulutyötä koskevaan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Toivomme, että myös koulunkäynninohjaajat muistetaan ja huomioidaan, kun käydään keskustelua kasvatuksesta ja opetuksesta.

Maija Vikman

koulunkäynninohjaaja, JHL

Sanna Pihakivi

ammattialatoiminnan asiantuntija, JHL

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.