Lukijoilta

Nuorten mielenterveyden tuki on otettava koronakriisin hoidon ytimeen

Jori Liimatainen
Korona-aika on heikentänyt monin tavoin koululaisten, opiskelijoiden ja työuransa alussa olevien nuorten hyvinvointia. Nyt onkin vahvistettava nuorten mielenterveyttä tukevia toimia, vaativat kirjoittajat.
Korona-aika on heikentänyt monin tavoin koululaisten, opiskelijoiden ja työuransa alussa olevien nuorten hyvinvointia. Nyt onkin vahvistettava nuorten mielenterveyttä tukevia toimia, vaativat kirjoittajat.

Korona-ajan poikkeusolot ovat vaikuttaneet vahvasti nuorten elämään ja mielenterveyteen. Kärsimään ovat joutuneet niin koululaiset, opiskelijat kuin työuran alussa olevat nuoret.

Pitkät etäopiskelujaksot sekä kokoontumisen ja harrastustoiminnan rajoitukset ovat rikkoneet nuorten tavanomaisen arjen. Työelämässä on pitänyt osata hoitaa tehtävänsä itsenäisesti etätyössä tai asiakaspalvelu- ja hoitotyössä läsnätyön riskit huomioiden. Monet nuoret ovat kokeneet yksinäisyyttä, ahdistusta ja masentuneisuutta.

Korona-aika näyttää vaikuttaneen erityisen vahvasti tyttöjen ja nuorten naisten hyvinvointiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn mukaan kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki tänä vuonna noin 30 prosenttia tytöistä, kun kaksi vuotta sitten vastaava osuus oli 20 prosenttia.

Nuoret naiset olivat huolestuneempia koronaepidemiasta ja sen vaikutuksista, olivat stressaantuneempia ja luottivat vähemmän tulevaisuuteensa kuin nuoret miehet.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Valtion nuorisoneuvoston ja Tilastokeskuksen kyselytutkimuksen mukaan nuoret ovat korona-aikana tunteneet enemmän stressiä kuin vanhemmat ikäluokat. Etenkin työttömät nuoret kokivat selvästi muita enemmän stressiä.

Työelämässä korona-aika on näkynyt erityisesti ahdistuneisuuteen liittyvinä sairauspoissaoloina. Kun vuonna 2020 sairauspoissaolot yleisesti kääntyivät laskuun, pysytteli 16–34-vuotiaille mielenterveyssyistä maksettujen sairauspäivärahapäivien määrä lähes ennallaan.

Nuorilla alle 35-vuotiailla mielenterveyssyyt ovat suurin sairauspoissaolojen ja eläköitymisen peruste. Samaan aikaan, kun Suomi painiskelee työvoimavajeen kanssa, ei moni nuori pääse lainkaan kiinni työelämään mielenterveyssyiden vuoksi.

Jokaisessa kohtaamisessa voidaan vahvistaa nuoren mielen terveyttä.

Korona-aika on myös syventänyt työhyvinvoinnin kuilua nuorten ja pidempään työelämässä olleiden työntekijöiden välille. Kun korona-aikana suomalaisten työhyvinvointi on keskimäärin heikentynyt vain vähän, on nuorten kohdalla syytä huolestua.

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan alle 35-vuotiaiden työuupumusoireet ovat kohonneet selvästi. Etätyöhön siirtyminen on voinut olla nuorille erityisen haastavaa, sillä työyhteisön ja esihenkilön tuki jää etätyössä helposti ohuemmaksi. Läsnätyössä työkuormitusta ovat voineet lisätä uudenlaiset kuormitustekijät.

Koronakriisin hoidossa onkin vahvistettava nuorten mielenterveyttä tukevia toimia niin sosiaali- ja terveydenhuollossa, oppilaitoksissa, työpaikoilla kuin koko yhteiskunnassa.

Mielenterveyden edistämisessä tärkeitä ovat nuorten arkiympäristöt. Kiva koululuokka ja kannustava opettaja, mieluisat harrastusmahdollisuudet, ensimmäiset työelämäkokemukset ja nuoren osaamista arvostavat työkaverit ja esihenkilö ovat mielenterveyttä vahvistavia tekijöitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jokaisessa kohtaamisessa voidaan vahvistaa nuoren mielen terveyttä.

Esa Iivonen

johtava asiantuntija

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Jaana Vastamäki

erityisasiantuntija

sosiaali- ja terveysministeriö

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.