Lukijoilta

Kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus pitää turvata – helppoa se ei aina ole

Lilli Jokela
Uuteen asiakas- ja potilaslakiin tulisi kirjata tarkasti vaatimukset laaja-alaisista psykologisista tutkimuksista, koska vain niiden perusteella henkilön vastuunottokyky pystytään arvioimaan, sanoo kirjoittaja.
Uuteen asiakas- ja potilaslakiin tulisi kirjata tarkasti vaatimukset laaja-alaisista psykologisista tutkimuksista, koska vain niiden perusteella henkilön vastuunottokyky pystytään arvioimaan, sanoo kirjoittaja.

Itsemääräämisoikeus on jokaisen ihmisen perusoikeus, jota pitää kunnioittaa myös silloin, kun henkilön kyky huolehtia omista oikeuksistaan on heikentynyt esimerkiksi kehitysvamman vuoksi.

Vuonna 2016 voimaan tulleet kehitysvammalain muutokset edellyttävät, että kehitysvammaiselle henkilölle, jolle on laadittu erityishuolto-ohjelma, pitää tehdä henkilökohtainen suunnitelma siitä, miten juuri hänen itsemääräämisoikeuttaan tuetaan ja vahvistetaan.

Jos itsemääräämisoikeutta on tarvetta rajoittaa, pitää rajaavat toimenpiteet perusteluineen kirjata moniammatillisena yhteistyönä laadittavaan suunnitelmaan. Työryhmässä pitää olla sekä lääketieteen, psykologian että sosiaalityön asiantuntijoita. Kirjaamiskäytäntö on tarkka, ja itsemääräämisoikeuden rajoittamiselle pitää olla painavat syyt.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Rajoitustoimenpiteistä ja niiden perusteluista lähetetään kerran kuussa raportti kehitysvammaisen henkilön lailliselle edustajalle, omaiselle tai muulle läheiselle sekä kunnan omatyöntekijälle.

Rajoitustoimenpiteen käytön pitää olla välttämätöntä joko henkilön oman tai muiden terveyden ja turvallisuuden suojaamiseksi tai merkittävien omaisuusvahinkojen estämiseksi. Rajoitustoimenpiteistä voi päättää ja niitä voi toteuttaa ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen.

Vastuun ottaminen toisesta ihmisestä – joko osittain tai kokonaan – on haastavaa. Yhden hyvä ei välttämättä ole hyvä toiselle.

Joskus ajatellaan virheellisesti, että kehitysvamma-alan asiantuntijaorganisaatio päättää henkilön edunvalvonnan asioista. Näin ei kuitenkaan ole. Alan asiantuntijat antavat ainoastaan lausunnon henkilön kyvystä huolehtia itsestään. Edunvalvonnasta päättäminen kuuluu aina oikeuslaitokselle.

Asiantuntijoilla on kuitenkin huoli-ilmoitusvelvollisuus, ja huoli ilmoitetaan asiakkaan palveluista vastaavaan sosiaalitoimeen.

Kehitysvammalain muutokset muuttivat kehitysvammaisten palvelujärjestelmää: huollosta siirryttiin hoitoon, ohjaukseen ja tukeen. Näkökulma onkin muuttunut melkoisesti viime vuosina. Vielä 1990-luvulla henkilöiden, joilla on kehitysvamma, arvioitiin olevan huollon tarpeessa. Lähestymistapa oli ymmärrettävä, koska kehitysvammaisuuteen liittyy aina jonkinasteinen aivovamma, joka vaikuttaa henkilön älylliseen ja tunnetason suoriutumiseen jokapäiväisessä elämässä – kehitysvammaista henkilöä haluttiin suojella kaikelta ikävältä. Huolto tarkoitti kuitenkin passiivista palvelujen kohteena olemista, ja henkilön oma tahto jäi usein toissijaiseksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Itsemääräämisoikeuden lisääntymisen myötä henkilöt, joilla on kehitysvamma, muuttivat yhä avoimempiin olosuhteisiin ja huoneenvuokralain mukaisiksi asukkaiksi eri asumisyksiköihin. Avoimemmat olosuhteet antavat vapautta mutta myös oikeuden tehdä sellaisiakin valintoja, joilla saattaa olla ei-toivottuja seurauksia.

Voiko kehitysvammainen valita kaverikseen epäluotettavaksi tiedetyn henkilön? Onko hänellä oikeus seurustelusuhteeseen, jossa hän voi joutua hyväksikäytetyksi? Mitä vastaisit, jos kyse olisi omasta lapsestasi tai läheisestäsi? Suurin osa vastaisi todennäköisesti kieltävästi.

Entä missä kohtaa kulkee kehitysvamma-alan työntekijän raja ja vastuu? Jos hän antaa asumisyksikössä asuvan kehitysvammaisen henkilön tavata poika- tai tyttöystäviään ja asukas joutuu hyväksikäytetyksi, vanhemmat ja omaiset syyttävät usein rajustikin työntekijää – ja tämä on ymmärrettävää. Toisaalta, jos työntekijä pyrkii estämään vierailuja, kehitysvammainen henkilö kokee, että hänen itsemääräämisoikeuttaan rajoitetaan.

Kysymyksiä pohdittaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että vierailujen rajoittamiseen pitää aina olla riittävät lakiperusteet.

Laissa korostetaan rajoitusten yhteydessä termiä ”välttämättömyys”. Miten se määritellään? Kun lakimuutoksia valmisteltiin, me toimijat toimme useaan otteeseen esille sen, että tulkintaristiriitoja tulee. Nyt niiden kanssa painitaan, ja siksi lakiin ollaankin valmistelemassa muutoksia.

Oikeus tehdä asioita kulkee käsi kädessä vastuun kanssa. Vastuunottaminen edellyttää itse kultakin kykyä ymmärtää tekemiään päätöksiä ja niiden seurauksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uuteen asiakas- ja potilaslakiin tulisi kirjata tarkasti vaatimukset laaja-alaisista psykologisista tutkimuksista, koska vain niiden perusteella henkilön vastuunottokyky pystytään arvioimaan. Perusteellinen arvio auttaisi yksikköjen työntekijöitä toimimaan arjessa ja tukemaan itsemääräämisoikeutta. Arvio auttaisi myös henkilöä itseään ja hänen läheisiään ymmärtämään, missä kohtaa apua tarvitaan.

Seija Aaltonen

LT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys, sosiaalineuvos

Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO

Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymä

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ida21
Eikä siinä vielä kaikki
Nostatte esiin tärkeän asian. Myös aivovammat ja monet muutkin vammat saattavat aiheuttaa vastaanvanlaisia puutteita henkilön kykyyn ymmärtää tekemiään päätöksiä ja niiden seurauksia. Itsemääräämisoikeus on tärkeä ja vaikea rasti, yhdenvertaisuudella lisättynä vielä vaikeampi. On nähtävissä, että asumisyksiköissä palveluiden huonoa laatua perustellaan itsemääräämisoikeudella, kun ei ole aikaa ja työntekijöitä osallistaa asukasta. Kaikenhan tulisi lähteä siitä, että yhdessä palveluita tarvitsevan henkilön ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa sovitaan miten toimitaan.
Valtaosa maamme vammaisista henkilöistä asuu huoneenvuokralain alaisena, ns. tavallisina vuokralaisina ja asunto on heidän kotinsa. Yhteiskuntamme alan toimijat eivät kuitenkaan ota toimissaan tätä perustavaa laatua olevaa oikeudellista seikkaa huomioon ja asukkaiden palveluiden saatavuudessa on siksi huomattavia puutteita. Nykyisestä lainsäädännöstämme eivät yksilölliset palvelut ole kiinni, kaikki on toimijoiden tekemää estettä. Huolena kuitenkin on, että miten lainsäädäntömme tulee muuuttumaan tulevina vuosina, menemmekö takaisin laitoksiin.
Vain yksilöllisillä asiakaslähtöisillä palveluilla voidaan vammaisten oikeudet ja osallisuus turvata ja se edellyttää, että asumisyksiköissä sijaitsevat asunnot tunnustetaan vammaisten ihmisten kodeiksi lainsäännöstämme lähtien ja heille annetaan lähtökohtaisesti yhdenvertaiset oikeudet ihmisarvoiseen elämään.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Perustusvakaa
Itsemäärämisoikeus
Tämän otsikon alle kätkeytyy erittäin vaarallinen harha. Nimittäin monilla hoitoaloilla ei laki enää turvaa turvallista hoitoa niille, jotka ovat kehitys tasoltaan sevästi toisten ihmisten armoilla. Sekä hoidettavan, että hoitajan turvallisuus on vaarassa, jos yksi silmäisesti sälytetään päätöksen teko ja vastuu henkilölle, joka ei itse siihen kykene. On ihmisiä, joilla on esim. Ikää ja ison aikuisen keho ja pienen lapsen ymmärrys. On aivan väärin Etteivät lähimmät ja rakkaimmat, jotka hänet parhaiten tuntevat saa enää holhota. Vaan vastuu sälytetään heille itselleen ja monasti osittain ventovieraille ammatti- ihmisille.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.