Lukijoilta

Uusi oppivelvollisuuslaki unohtaa tukea tarvitsevat

Marttiina Sairanen
Kirjoittajat ovat huolissaan niistä oppilaista, jotka tarvitsevat erityistukea, eivät saa peruskoulun päättötodistusta ennen 17. ikävuottaan ja joutuvat kriittisessä vaiheessa vaihtamaan koulua, jotta saisivat opintonsa päätökseen.
Kirjoittajat ovat huolissaan niistä oppilaista, jotka tarvitsevat erityistukea, eivät saa peruskoulun päättötodistusta ennen 17. ikävuottaan ja joutuvat kriittisessä vaiheessa vaihtamaan koulua, jotta saisivat opintonsa päätökseen.

Elokuun ensimmäisenä päivänä 2021 voimaan tullut laki oppivelvollisuuden pidentämisestä on keskeneräinen ja vaatii joidenkin asioiden pikaista korjaamista.

Lain kunnioitettavana tavoitteena on taata kaikille alle 18-vuotiaille opiskelupaikka ja vähentää näin pelkkään peruskouluun opiskelunsa jättävien nuorten määrää sekä estää toisen asteen opintojen keskeyttämistä ja siten myös syrjäytymistä.

Laki määrää, että oppilas voi opiskella peruskoulussa siihen asti, että hän täyttää 17 vuotta. Sen jälkeen hänen on siirryttävä esimerkiksi aikuisille järjestettäviin peruskouluopintoihin, ammatilliseen valmentavaan koulutukseen tai muuhun vastaavaan koulutukseen, joka on tarkoitettu yli 17-vuotiaille.

Hän ei siis voi jatkaa enää tavanomaisessa peruskoulussa. Tarkistimme asian opetusministeriöstä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lakia laadittaessa on valitettavasti unohdettu varsin moni oppilasryhmä, joiden syrjäytymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että oppilas ei joudu vaihtamaan koulua.

Perusasteen valtakunnallinen opetussuunnitelmaa (OPS) antaa mahdollisuuden vuosiluokkiin sitomattomaan opiskeluun. Tätä mahdollisuutta käytetään tarpeellisena vaihtoehtona esimerkiksi meidän koulussamme Varissuon lähiössä, kun oppilas on maahanmuuttajaoppilas, joka on saapunut Suomeen yläkoulun aikana ja aloittanut opintonsa Suomessa peruskoulun yläluokilla oman ikäluokkansa keskuudessa, mutta joka joko koulupolkunsa aikaisempien aukkojen tai puutteellisen kielitaitonsa takia ei ehdi saavuttaa riittävää osaamista peruskoulun päättötodistusta varten ennen kuin hän täyttää 17 vuotta.

Kriittisessä vaiheessa, peruskoulun loppuvaiheessa, hänen olisi nyt uuden lain mukaan vaihdettava oppilaitosta esimerkiksi aikuisille tarkoitettuun perusopetukseen tai – niin, mihin? Kaikissa kunnissa ei ole tarjolla vaihtoehtoja.

Tällainen oppilas on useimmiten saanut jo lain määräämää kolmiportaista tukea nuorten perusopetuksessa. Miten taataan, että perusopetuslain edellyttämä ”riittävä ja oikea-aikainen tuki” jatkuu uudessa oppilaitoksessa?

Myös monenlaiset sairaudet, esimerkiksi masennus, sosiaaliset vaikeudet tai poissaolojen suuri määrä voivat hidastaa nuoren opintoja niin, että vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on hänelle sopiva ratkaisu.

Nuoria opiskelee hidastetusti myös sairaalakouluissa. Näidenkin oppilaiden pitäisi nyt uuden lain mukaan vaihtaa oppilaitoksesta toiseen, pahimmassa tapauksessa aikuisten koulutukseen.

OPS tähdentää oppilaan yksilön edellytysten huomioon ottamista. Perusasteella oppilasaines on kirjava, ja oppilaiden tukeminen yksilön lähtökohdista edellyttää monenlaisia etenemisen mahdollisuuksia, joita uusi oppivelvollisuuslaki ei nyt ota huomioon.

Oppilaitoksen pakkovaihto lisää näin jo ennestään haavoittuvien ryhmien syrjäytymistä, ei vähennä sitä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kolmas oppilasryhmä, jota uudessa oppivelvollisuuslaissa ei ole otettu huomioon, on oppivelvollisuutensa myöhemmin alkaneet oppilaat, esimerkiksi kahdeksanvuotiaana koulun aloittaneet.

Myöhentämisen syitä on monenlaisia, ja on vaara, että oppilaat eivät ehdi suorittaa oppivelvollisuuttaan samassa oppilaitoksessa, jossa he ovat aloittaneet yläkoulun. Miten heille käy?

Neljäs oppilasryhmä, jota uusi oppivelvollisuuslaki ei ole ajatellut, ovat vuosiluokkansa tuplanneet, tai kahdestikin luokalle jääneet. Huoltajalle tieto jatkosta on olennainen, kun he neuvottelevat koulun kanssa luokan kertaamisesta.

Oppilaitoksen pakkovaihto lisää näin jo ennestään haavoittuvien ryhmien syrjäytymistä, ei vähennä sitä.

Omassa, nuorille tarkoitetussa peruskoulussa oppilaat tunnetaan ja heille on suunniteltu oikeat tukitoimet. Eikö ole selvää, että esimerkiksi vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa opiskeleva on tuen tarpeessa, eihän häntä olisi muuten tällaiseen opiskeluun siirretty? Miten uusi laki takaa tuen jatkumisen esimerkiksi aikuisille tarkoitetussa oppilaitoksessa?

Onko lakia ajateltu soveltamiseen asti kunnolla? Laki on tällaisenaan ristiriidassa opetussuunnitelman vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun mahdollisuuden ja myöhennetyn oppivelvollisuusiän mahdollisuuden kanssa.

Vähintäänkin tarkennettuja ohjeita tarvitaan.

Toinen ongelmaryväs on perusopetuksessa saadun tuen jatkuvuuden takaaminen. Oppilaitosta vaihdettaessa tuen pitää jatkua, ja tästä tarvitaan selvä, lakiin kirjattu määräys. Muuten oppilas jää heitteille.

Jos oppilaitos voi säilyä samana kuin ennen 17 vuoden ikää, oppilas saa jatkon oman koulunsa antamalle tuelle. Mahdollisuus pysyä omassa koulussa olisi kirjattava lakiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Olemme sangen huolissamme oppilaistamme, jotka eivät ole koulukielteisiä häiriköitä vaan joilla on ollut ja on edelleenkin monenmoisia esteitä koulupolullaan.

Nämä ongelmat eivät ratkea oppilaitoksen vaihdolla. Mikä hyöty on siitä, että tukea tarvitseva oppilas siirretään toiseen oppilaitokseen juuri, kun hän tarvitsee eniten tukea saadakseen peruskoulun päättötodistuksen?

Satu Kekki

Perusasteen rehtori

Turun normaalikoulu

Tarja Ruohonen

Perusasteen vararehtori

Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori

Turun normaalikoulu

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.