Lukijoilta

Kuullaanko nuorten liikunnan tarpeita ja toiveita aidosti?

TS/Marttiina Sairanen
Monet nuoret haluavat harrastaa liikuntaa, jossa kilpaileminen ei ole keskeistä. He toivovat vapaamuotoisia harrasteryhmiä ja niille liikuntavuoroja, sanoo kirjoittaja.
Monet nuoret haluavat harrastaa liikuntaa, jossa kilpaileminen ei ole keskeistä. He toivovat vapaamuotoisia harrasteryhmiä ja niille liikuntavuoroja, sanoo kirjoittaja.

Nuoret eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi. Lihaskunto ja kestävyys rapistuvat.

Kouluterveyskysely kertoo, että liikkuminen romahtaa iän myötä. 4.–5.-luokkalaisista vajaa puolet, 8.–9-luokkien oppilaista joka neljäs ja toisen asteen 1.–2. vuoden opiskelijoista enää vain noin 14 prosenttia on aktiivisia liikkujia. Myös koronapandemia on vähentänyt voimakkaasti nuorten liikuntaharrastuksia.

No mikä on, ettei liikunta maistu nuorille? Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan suurin syy nuorten liikkumattomuuteen on, ettei kodin läheltä löydy harrastusmahdollisuuksia mieluisassa lajissa. Lisäksi noin puolet nuorista kokee liikuntaharrastuksen liian kalliina.

Myös ”elektroninen vallankumous” muokkaa nuorten liikuntatottumuksia. Se houkuttaa istumaan enemmän netin, sen tarjoamien pelien ja viihteen parissa.

Liikkumista tukevia pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita, lähiliikuntapaikkoja sekä lähiviherympäristöjä on edistettävä, sivukylilläkin. Harrastamisen Suomen malli avaa kunnissa peruskoulujen oppilaille mieluisia ja maksuttomia harrastuksia, myös liikuntaa, koulupäivien yhteyteen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Seuratoimijat ja koulujen opettajat tekevät hyvää työtä lasten ja nuorten liikunnan parissa. Urheiluseuraliikunnassa vallitsee vahva menestykseen pohjautuva normijärjestelmä, joka perustuu ennen kaikkea pa↔a↔ma↔a↔ra↔tietoiseen menestyksen rakentamiseen. Tämä on ristiriidassa niiden nuorten arvojen ja elämäntyylin kanssa, jotka eivät ole asettaneet tavoitteekseen huippu-urheilijan uraa eivätkä ole sitoutuneet siihen. Liikunnan ja kilpaurheilunkin tulisi olla nuoria motivoivia ja mielekkäitä harrastuksia.

Vaikka nuorten vähäisen liikkumisen haaste onkin suuri, havahdutaan ja ponnistellaan yhdessä sen selättämiseksi.

Kuullaanko nuoria aidosti? Saavatko he toimia liikunnan ideoinnissa ja toteuttamisessa seuroissa ja kouluissa?

Monet nuoret haluavat harrastaa liikuntaa, jossa kilpaileminen ei ole keskeistä. He toivovat vapaamuotoisia harrasteryhmiä ja niille liikuntavuoroja. Nuoria kiinnostavat myös paikat, joissa voi hengailla, liikkua ja kisailla kavereiden kanssa. Esimerkiksi parkour, skeittiparkit ja frisbeegolf-radat ovat suosittuja.

Ennaltaehkäisevää terveyden edistämistyötä on vahvistettava kunnissa sote-uudistuksen myötä. Liikunta on edullisin ja vaivattomin tapa edistää terveyttä, hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia sairauksia.

Ennaltaehkäisevänä työmuotona terveyttä ja hyvinvointia lisäävän liikunnan on oltava koko kunnan yhteinen asia, ei vain liikuntatoimen. Konkreettista yhteistyötä ja toimintaa tarvitaan.

Liikuntakipinä syttyy helpommin, kun nostetaan esiin liikunnan myönteisiä puolia, liikkumisen iloa, sen tuottamia elämyksiä ja sosiaalista yhdessäoloa.

Tutkimusten mukaan myös vanhempien oma liikkumisen esimerkki, kannustus ja tuki lisäävät nuorten liikuntaa. Lapset, joiden perheissä on liikuttu yhdessä, jatkavat nuorinakin liikuntaa pitempään.

Vaikka nuorten vähäisen liikkumisen haaste onkin suuri, havahdutaan ja ponnistellaan yhdessä sen selättämiseksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pauli Miettinen

YTL, LitM

Kuusamo

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Talkootyöläinen
Onko tosiaan näin?
No mikä on, ettei liikunta maistu nuorille? Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan suurin syy nuorten liikkumattomuuteen on, ettei kodin läheltä löydy harrastusmahdollisuuksia mieluisassa lajissa. Lisäksi noin puolet nuorista kokee liikuntaharrastuksen liian kalliina.

Onko niin, että nämä ovat myös todellisia syitä?
Ei joka talon viereen voi jäähallia rakentaa tai E-urheilu tilaa. Täytyy olla realistisia näissäkin asioissa. Liikuntaa voi harrastaa edukkaasti, esim. suunnistus, Geokätköily jne. Nämä ja monet muut ovat myös sellaisia, joita voi aloittaa myös myöhemmin kun on kyllästynyt hampaat irvessä urheiluun. Olisi myös hyvä saada nuoret aikuiset havahtumaan heidän omaan liikkumiseen perhekeskeisesti eikä vaan yksin. Kyllä kotoa saatu liikunnan malli näkyy myös lapsissa. Kun tuodaan lapsia liikkumaan niin toivoisin useamman lapsen vanhemman jäävän seuraamaan mitä tehdään ja siten olla mukana lasten harrastuksessa.
Myös tukieurojen jako on aika urheilu, ei liikunta keskeistä, noin urheiluseuran näkökulmasta. Ohjaajia ja valmentajiakaan ei seuroissa ole pilvin pimein. Olisiko ns. kolmas sektori valmis tarttumaan vielä enemmän lähiliikuntaan. Partio, MML jotka jo tekevät paljon lasten ja nuorten liikunnan eteen
Ensin lapset liikkumaan ja sitten nuorena voivat miettiä: Urheilu vai liikunta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Onko tosiaan näin?
Liikuntaa voi harrastaa ilman mitään seuroja ja päällepäsmäreitä, ei kaiken liikunnan tarvitse olla ohjattua. Liikuntapaikat vaan kuntoon.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
credo
Vai kuullaan, muttei kuunnella
Asia on ajankohtainen.Mutta ei mitään uutta .Sillä tätä samaa asiaan on useamman vuosikymmenen ajan pohdittu sekä kansallisella että kansainvälisellä foorumilla.Huvittavaa tässä on se, että yhteiselo, yhteisymmärrys urheilun ja liikunnan toimijoiden kesken ei löydä toisiaan, mistä hyvänä esimerkkinä kyseinen kirjoitus.
Hyvänä esimerkkinä Turussa jalkapallon ( ymmärtääkseni kirjoittajaa lähellä oleva laji) nappulatoiminta, jossa ainakin ennen ns.Kaupparitoiminta ( ns.parhaita tukeva) oli johtavaa toimintaa.
Kirjoituksessa puhutaan, aivan oikein, ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Siltä osin että kunnissa tuota tehtävää ei tehtäisi laaja-alaisesti, eri toimialojen kesken, ei pitäne paikkansa. Eivät kuntien liikuntatoimet tässä suhteessa toimi suljetussa " tynnyrissä". Todennäjäisesti ei edes Kuusamossa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.