Lukijoilta

Miten vastataan vanhustenhoidon suuriin haasteisiin?

Jouko Hanninen
Vanhuspalvelujen kasvavista haasteista selviydytään julkisen ja yksityisen palvelutoiminnan, kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön yhteisvoimin, sanoo kirjoittaja.
Vanhuspalvelujen kasvavista haasteista selviydytään julkisen ja yksityisen palvelutoiminnan, kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön yhteisvoimin, sanoo kirjoittaja.

Suomi ikääntyy vauhdilla. Eläkeläisten ja iäkkäiden yli 85-vuotiaiden vanhusten määrä tulee kasvamaan nopeasti 2030-luvulla.

Koronapandemia on tuonut esille terveys- ja sosiaalipalvelujemme kipukohdat. Vanhustenhoidon puutteet, henkilökuntavaje palvelu- ja hoitokodeissa ja perusterveydenhuollon ongelmat ovat pahentuneet. Sote-uudistuksesta päättäminen on ollut hidasta ja vaikeaa.

Ensi vuonna on uusilla hyvinvointialueiden päättäjillä edessä kova arki: Miten turvataan yhdenvertaiset peruspalvelut ja hoitoon pääsy kaikilla alueilla ja kaikissa kunnissa? Mistä saadaan terveyskeskuksiin, sosiaalipalveluihin ja vanhustenhoitoon riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa?

1970-luvulla alkoivat suuret uudistukset, joita oli vielä tekemässä veteraanisukupolvemme. Tuli kansanterveyslaki, sosiaalihuoltolaki ja päivähoitolaki sekä vuodesta 1977 alkaen ns. tehtävien siirto sosiaalihallitukselta ja lääkintöhallitukselta lääninhallituksille. Alkoi sosiaali- ja terveyspalvelujen nopea kasvu ja uudistaminen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sodista selviytyneet veteraanimme olivat Turun ja Porin lääninkin kunnissa keskeisissä luottamustehtävissä. Sotavuosien raskaat kokemukset ja ymmärrys haavoittuneiden ja omien läheisten kärsimyksistä ja avuntarpeesta vaikutti varmasti paljon siihen, että 1970- ja 1980-luvuilla maamme sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuivat perusteellisesti ja henkilökunta yli kaksinkertaistui.

Valtava-uudistus oli kuntien toteuttamissuunnitelmien, suurten rakennushankkeiden ja kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallisen kehittämisen aikaa. Lääninhallitukset vastasivat päätöksenteosta alueillaan. Yhteistyö kuntien ja kuntainliittojen kanssa oli tiivistä ja tuloksekasta.

Vuonna 1991 Suomeen iski pankkikriisi ja talouslama. Nykyisen koronakriisin talousmurheet ovat pieniä siihen verrattuna. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluistakin jouduttiin leikkaamaan.

Uusi kuntalaki tuli voimaan 1993. Se muutti sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän. Kuntien päätösvaltaa vahvistettiin. Valtionohjaus jäi vähemmälle. Vuoden 1997 syyskuussa alkoivat toimintansa uudet suurläänit. Elettiin myös Nokian ja koko talouden vahvaa nousukautta.

2000-luvun alkuvuosina tulivat vanhustenhuollon laatusuositukset ja pian sen jälkeen laki hoitoon pääsystä määräajassa. Vuosien 2008–2010 maailmanlaajuisen talouskriisin aikana Suomi velkaantui ja julkiset peruspalvelut heikkenivät. Sote-uudistukseen liitettiin suuria odotuksia paremmista palveluista.

Uusi vanhuspalvelulaki tuli voimaan 2013. Uuden lain mukaan kaikille vanhuksille, joiden toimintakyky on heikentynyt, tulee tehdä yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Sen jälkeen tuli myös uusi hoitajamitoitus vanhusten palvelu- ja hoitokoteihin.

Tämän päivän tilanne on kuitenkin kääntynyt huonompaan suuntaan. Koronan vaatimat toimet ovat aiheuttaneet suuren hoitovajeen muun muassa syöpätaudeissa. Lääkäriin ja hoitoon pääsy on vaikeutunut suurissa kaupungeissamme.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoivakoteihin, vanhusten ja sairaiden kotihoitoon sekä sairaaloiden hoitajatehtäviin ei ole riittävästi hakijoita. Poistuma hoitajatehtävistä on kasvanut hälyttävästi.

Kun olen henkilökohtaisesti haastatellut ja tavannut suuren joukon Turun Sotaveteraanit ry:n iäkkäitä veteraaneja, olen paljon ajatellut vanhusten asemaa ja kohtelua.

Miksi vielä tänä päivänäkin pitää muistuttaa siitä, että kaikille vanhuksille pitää tehdä yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma? Miksi vanhusten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ei ole itsestäänselvyys nykyisessä Suomessa? Miksi päällimmäiseksi nousee useinkin kustannusten säästö ja henkilökuntamitoituksesta riitely?

Turvallinen ja arvokas vanhuus kuuluu kaikille. Vanhuksen arkea ja selviytymistä voidaan monin tavoin auttaa. Mikään ei kuitenkaan korvaa ihmisen läheisyyttä ja välittämistä.

Vanhuspalvelujen kasvavista haasteista selviydytään julkisen ja yksityisen palvelutoiminnan, kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön yhteisvoimin. Hyvää lääkärin, hoitajan ja sosiaalityöntekijän työtä tekevät ihmiset – eivät hallinnon organisaatiot tai hienot prosessit. Avainasia on aina riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta.

Pidetään huolta toisistamme!

Risto Kapari

sosiaalineuvos (eläkeläinen)

Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
No miten?
Katsaus sosiaali- ja terveyspalveluidemme (hallinnolliseen) historiaan oli ihan mielenkiintoinen. Kirjoitus ei kylläkään nimeksikään vastannut oman otsikkonsa kysymykseen "Miten vastataan vanhustenhoidon suuriin haasteisiin?". Toisaalta kirjoittaja ei sen enempää tuntunut aidosti ihmettelevän asiaa, vaan kuittasi lopulla ylimalkaisesti "haasteista selviydytään julkisen ja yksityisen palvelutoiminnan, kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön yhteisvoimin".

Julkisuudessakin on jo keskusteltu useista eri tavoista vastata näihin haasteisiin. Keskeisiä asioita tullevat olemaan esim. vanhusten kunnon ylläpitäminen mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkään - siis painoa pitäisi saada ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen nykyisten viime vaiheiden raskaiden hoitojen sijaan -, työntekijöiden saaminen alalle ja pitäminen siellä, työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen, palkaus ja työehtoasiat, koulutuspaikkojen määrät, esteettömyys ja helppokäyttöisyys, vanhusten huomioiminen asiakasryhmänä niin viranomaisissa kuin palveluissa, vanhusten itsemääräämisoikeudet - jotka parantavat heidän hyvinvointiaan -, omaisten mahdollisuudet auttaa, omaishoitajien asema, kamppailu yksinäisyyttä vastaan jne.

Kumma, ettei kirjoittaja huomioinut näitä juurikaan, mitä nyt sivusi alan henkilöstökysymystä. Luulisin, että kaikkia mainitsemiani asioita pitää miettiä, jotta voidaan vastata vanhustenhoidon suuriin haasteisiin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: No miten?
Erinomainen kommentti Angus!

Lukijan kirjoitus taas oli yksi tyypillinen neuvostason (päättäjätason) kirjoitus. Eikö sosiaalineuvoksella ole juuri muuta esitettävää kuin kysymys: ”Miksi päällimmäiseksi nousee useinkin kustannusten säästö ja henkilökuntamitoituksesta riitely?” Miten hän itse asian ratkaisisi?

No, kyyninen minäni vastaa myöskin kysymällä: Olisiko meiilekin ollut syytä ”päästää” laumasuoja jylläämään – vai olisiko sittenkin syytä tarkistaa hävittäjämitoitusta?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Risto Kapari
Vast: No miten?
Kiitos kommenteista. Angukselle: Tunnen liki 40 vuoden työurani ajalta varmasti hyvin "ivallisesti" esittämäsi oikeat vastaukset vanhustenhoidon haasteisiin. Olen esille tuomistasi asioista puhunut ja kirjoittanut myös kymmenissä läänin seminaareissa sekä lukuisissa valtakunnallisissa tilaisuuksissa kaikkien lääninhallitusten edustajana. Toin tässä kirjoituksessani esille tärkeimmän: Vanhusten tasa-arvon ja arvostuksen, inhimillisen välittämisen ja huolenpidon merkityksen sekä sen, että se kuuluisa "ruohonjuuritaso": Osaavat ja tekevät ihmiset ovat tärkein asia. Hyvä johtaminen ja toimiva työyhteisö tietenkin sen mahdollistavat. Esittämiesi tärkeiden ja hyvien asioiden esittäminen olisi vaatinut monta sivua ja palstaa. Varmaan sen ymmärsitkin ja halusit niitä kommentissasi tuoda myös esille. Kiitos siitä. "Leimojen lyöminen" minun henkilööni nimimerkkien Angus ja Sivustaseuraaja esittämällä tavalla on nykyään valitettavan yleistä ns. somekeskustelussa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: No miten?
Risto Kapari: Olen pahoillani jos koit kommenttini leiman lyömiseksi. Minun perimmäinen sanomani oli (on) kysyä, eikö neuvostason henkilö, jolla oletettavasti on sananvaltaa ja ystäviä päättävissä elimissä, tehdä asian hyväksi muutakin kuin kysyä yleisönosastolla?

Itselläni, pienituloisena mutta omillaan toimeentulevana eläkeläisellä, valitettavasti ei tällaisia mahdollisuuksia ole ja minua odottaa pomminvarmasti märät vaipat ja makuuhaavat jossain vaiheessa tulevaisuudessa.
Paljon on kuultu kauniita puheita, vähemmän nähty vaikuttavia tekoja.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: No miten?
Esitän jyrkän vastalauseeni: Nähdäkseni en ole "lyönyt leimoja" kenenkään henkilöön. Kommentoin pelkästään ja puhtaasti kirjoitusta, en kirjoittajaa. En myöskään koe olleeni "hyvin ivallinen" (Kaparikin panee sen lainausmerkkeihin), enintään kärjekäs. En väitä esittäväni "oikeita vastauksia", vaan luettelen asioita, joista julkisuudessa on jo puhuttu.

Mielestäni kun näinkin julkinen henkilö kuin Kapari tittelineen ja arvovaltoineen kirjoittaa alueen päälehteen, on varsin tavallista, että kirjoitukseen vastataan kärjekkäästikin. Hieman kritiikkiä pitänee kestää. Jos esim. samasta asiasta , ehkä hieman tapaillen ja kansanomaiseen tyyliin, olisi kirjoittanut se kuuluisa "mökin mummu", olisin varmaan kommentoinut toiseen tapaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Samppa
Monitahoinen ongelma
Sosiaalineuvos tuo esille ydinongelmia vanhusten asemasta tänä päivänä. Kommentoijat täydentävät ongelmakenttää omilta näkökulmiltaan.
Tähän tilanteeseen on tultu suuren kulttuurimuutoksen kautta. Sotien jälkeiset ikäluokat olivat suuria. Heidän jälkeläisiään oli huomattavasti vähemmän. Jo tässä vaiheessa tiedettiin, että hoitajavaje tulisi olemaan ongelma. Varsinkin kun yhteiskuntaa rakennettiin vastaamaan niin lasten kuin vanhustenkin hoivasta ja hoidosta. Työikäiset ja kykyiset tarvittiin tuotantoelämän palvelukseen nopeasti nousevaa elintasoa tukemaan. Perheen perinteistä ja sisäistä hoitovajetta korvaamaan keskityttiin ensin rakentamalla "vanhainkoteja" so. palvelutaloja. Hyvin pian selvsi, että kyseiset keskitetyt palvelukodit tulivat todella kalliiksi. Siirryttiin kotihoitoon ja palveluun. Rinnalla kulki kuitenkin palvelutalo-organisaatio.
Nämä kaksi erillistä palvelulinjaa vaativat kohtuuttomasti työvoimaa. Kun aluksi mainitsemani perheen sisäisestä vanhusten hoidosta em. syistä oli luovuttu luotettiin yhteiskunnan antamiin palveluihin.
Tähän on tultu yhteiskunnan tietoisten valintojen kautta. Perheen roolia on mahdotonta enää saada takaisin vanhusten hoitoon. Yhteiskunnan on kannettava vastuu valitsemallaan tiellä maksoi mitä maksoi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit