Lukijoilta

Itämeren kalakannat on turvattava Suomen ja Ruotsin yhteistyöllä

Riitta Salmi
Riianlahdella kalastettu silakkakanta voi paremmin kuin muut Itämeren kannat, koska Viro ja Latvia ovat sopineet keskenään useista kestävän kalastuksen toimenpiteistä. Suomi ja Ruotsi voivat samalla tavalla pelastaa silakan muilla Itämeren alueilla, sanoo kirjoittaja.
Riianlahdella kalastettu silakkakanta voi paremmin kuin muut Itämeren kannat, koska Viro ja Latvia ovat sopineet keskenään useista kestävän kalastuksen toimenpiteistä. Suomi ja Ruotsi voivat samalla tavalla pelastaa silakan muilla Itämeren alueilla, sanoo kirjoittaja.

Suomen ja Ruotsin on tehtävä yhteistyötä pelastaakseen Itämeren kalakannat. EU:n yhteinen kalastuspolitiikka ei onnistunut pelastamaan Itämeren turskaa, ja useat muut lajit ovat tällä hetkellä uhattuina. Silakkakanta Keski-Itämerellä pienenee nopeasti ja silakan kalastus läntisellä Itämerellä pitäisi lopettaa kokonaan.

Itämeren silakkakannan romahtaminen tietäisi ympäristökatastrofia. Silakalla on keskeinen rooli ekosysteemissä, koska se syö pienempiä kaloja, kun taas suuret kalat, linnut ja nisäkkäät syövät puolestaan silakkaa.

Kaksi miljoonaa tonnia silliä ja silakkaa kuti Itämerellä vuonna 1974. Nykyään jäljellä on alle puoli miljoonaa tonnia. Kova kalastuspaine on pienentänyt kannan historiallisen alhaiselle tasolle.

Samaan aikaan silakat ovat aikaisempaa pienempiä ja saavuttavat sukukypsyyden nopeammin. Nämä ovat klassisia varoitusmerkkejä ennen lajikantojen romahtamista. Samat merkit näkyivät myös Itämeren turskakannassa ennen sen romahtamista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suurin osa silakan ja sillin kalastuksesta Itämerellä on niin sanottua teollista rehukalastusta. Erittäin suuret troolarit keräävät saaliin, joka menee ainoastaan kalajauhoon, lohenviljelylaitoksille tai minkeille. Näillä aluksilla saaliin koolla tai laadulla ei ole väliä.

Ruotsin puolella Itämerta nämä teolliset troolarit menevät hyvin lähelle rannikkoa. Tämän seurauksena pienempiä aluksia käyttävät rannikkokalastajat kertovat huomattavan paljon pienemmästä saaliista kuin aiemmin, minkä vuoksi silakkaa ei päädy samaan tapaan ruotsalaisten lautasille.

EU:n maatalous- ja kalastusministerit päättävät vuosittain lokakuun puolivälissä, kuinka suuria kalastuskiintiöitä sallitaan. Päätös tehdään laajan tieteellisen neuvonannon ja eri sidosryhmien kuulemisen jälkeen. Toistaiseksi järjestelmä ei kuitenkaan ole onnistunut suojelemaan kalakantoja.

Tämän vuoden ministerineuvoston kokousta varten komissio on laajalti ehdottanut kiintiöitä Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) suositusten mukaisesti. Kuitenkin tutkijat ovat kyseenalaistaneet kiintiöiden laskemisessa käytettyjä malleja viime aikoina. On erittäin vakavaa, että mallit mittaavat vain kalan määrää, eivät kalojen kokoa tai ikää, vaikka ne vaikuttavat merkittävästi kalakantojen elinkelpoisuuteen pitkällä aikavälillä.

Tukholman yliopiston Itämerikeskuksen tutkijat uskovat tieteellisen epävarmuuden olevan niin suuri, että kalastuskiintiöt olisi laskettava puoleen ICES:n suosituksista silakkakannan turvaamiseksi.

Suomi pystyy halutessaan vaikuttamaan kiintiöihin, sillä EU:n yhteinen kalastuspolitiikka tarjoaa mahdollisuuden alueelliseen itsemääräämisoikeuteen. Jos Itämerta ympäröivät maat olisivat samaa mieltä kalastuskiintiöistä, maiden ehdotus olisi myös ministerineuvoston päätös.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ajoittain Suomi ja Ruotsi ovat toimineet yhdessä, esimerkiksi edistäessään turskan kalastuksen lopettamista vuonna 2018. Molemmat maat voisivat tehdä kuitenkin huomattavasti paljon enemmän.

Riianlahdella kalastettu silakkakanta voi paremmin kuin muut Itämeren kannat, koska Viro ja Latvia ovat sopineet keskenään useista kestävän kalastuksen toimenpiteistä. Suomi ja Ruotsi voivat samalla tavalla pelastaa silakan muilla Itämeren alueilla.

Lyhyellä aikavälillä tämä tarkoittaa, että Suomen ja Ruotsin pitää työskennellä yhdessä, jotta lokakuussa pidettävässä ministerineuvostossa rajoitettaisiin silakkakiintiötä mahdollisimman paljon.

Pitkällä aikavälillä Suomen ja Ruotsin on hyödynnettävä mahdollisuutta tehdä alueellisia päätöksiä. Meidän pitää tehdä aloite Itämeren kalastushallinnoinnin muokkaamiseksi Itämeren erityisolosuhteisiin sopivaksi: Laajamittainen teollinen rehukalastus pitää pysäyttää pienimuotoisen rannikkokalastuksen eduksi. Suomen ja Ruotsin pitää tehdä yhteistyötä uuden hallinnointimallin käyttöönoton puolesta. Tällöin ekosysteemi laitetaan etusijalle ja myös kalojen koko ja ikäjakauma huomioidaan päätöksiä tehdessä.

Kalastus on hyvin pieni toimiala Suomessa ja Ruotsissa, mutta kalakannat ovat erittäin tärkeitä Itämeren ympäristölle. Suomen ja Ruotsin täytyy tehdä töitä yhdessä, meillä ei ole aikaa odottaa!

Konrad Stralka

toiminnanjohtaja

BalticWaters2030

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ilkka Reinne
Ja elinolosuhteet
Samalla voitaisiin myös tehdä yhteistyötä ja suunnitella tuulivoimalla tapahtuva suolaisenveden pumppaus tanskansalmien kautta itämerelle parantamaan silakan ja turskan elinolosuhteita itämerellä!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Ja elinolosuhteet
Tätä on jo suunniteltu ja toivottomaksi havaittu. Tarvittaisiin vähintään 10 uutta ydinvoimalaa veden vaihtoa ylläpitämään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Ja elinolosuhteet
Kannatan täysin hyvin monenlaista Itämeren suojelua. Mutta mistä tulee Mankalan mainitsema 10 ydinvoimalaa? Olisiko tarkoitus vaihtaa kerralla koko Itämeren vesi? Vaikka suolavettä tihkuisi pikku hiljaa, niin kai se tuhansien vuosien aikana jotain vaikuttaisi?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit