Lukijoilta

Pelastuslaitosten ongelmat eivät saa siirtyä hyvinvointialueille

Jane Iltanen
Hyvinvointialueiden valmistelun yhteydessä tulee tarkkaan arvioida nykyisten pelastuslaitosten tila mahdollisine puutteineen sekä suunnitella, miten nämä puutteet korjataan, vaatii kirjoittaja. Kuvituskuva.
Hyvinvointialueiden valmistelun yhteydessä tulee tarkkaan arvioida nykyisten pelastuslaitosten tila mahdollisine puutteineen sekä suunnitella, miten nämä puutteet korjataan, vaatii kirjoittaja. Kuvituskuva.

Pelastusala Suomessa on ollut nykyisen muotoista noin 17–18 vuotta. Kunnallinen pelastustoimi muutettiin lailla kuntien yhdessä ylläpitämäksi alueelliseksi pelastustoimeksi. Sama laki määritti pelastustoimen alueiden määrän, niitä on 22.

Pelastustoimen toimintatavat jatkuivat monella tapaa myös alueellisessa pelastustoimessa. Pelastuslaitokset ovat olleet ja ovat edelleen päällikkövaltaisia organisaatioita. Niissä korostetaan itsehallintoa, johon ei voi vaikuttaa kunnolla edes Suomen pelastustoimea ohjaava ja valvova sisäministeriö. Pelastusjohtajat ovat vastuussa laitostensa toiminnasta, toiminnan tasosta ja pelastuslaitoksen kehittämisestä.

Pelastuslaitoksissa on sopimuspalokuntien ja pelastuslaitoksen yhteistoiminta jäänyt liian vähäiseksi, joissain laitoksissa sitä ei ole juuri yhtään. Yhteistoiminnassa esiin tulleet puutteet ja ongelmat ovat harvoin johtaneet tilanteen korjautumiseen. Kirjoittamattomaksi normiksi on muodostunut se, ettei alan ongelmista saa puhua, ja ainakaan alan ulkopuolelle niistä ei saa kertoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tällainen toimintakulttuuri on kasannut pelastuslaitoksiin hoitamattomia puutteita, joista osan tulisi olla kunnossa lakiin perustuen. Näistä puutteista räikeimmät ovat työturvallisuudessa ja työterveyshuollossa. Työturvallisuus ei ole sillä tasolla, mitä erityisen vaarallinen työ, kuten esimerkiksi maastopalojen sammuttaminen edellyttää. Työterveyshuoltokaan ei ole kaikilta osin riittävällä tasolla.

Sopimuspalokuntatoiminta on saanut heiketä liian pienistä toimintaedellytyksistä johtuen. Palokuntien suorituskyky vaatii vahvistamista. Pelastusalan menettelytapoja ja tekniikkaa tulisikin nopeasti uudistaa.

Pelastuslaitoksissa on sopimuspalokuntien ja pelastuslaitoksen yhteistoiminta jäänyt liian vähäiseksi, joissain laitoksissa sitä ei ole juuri yhtään.

Myös kiusaamista ja häirintää ilmenee pelastusalalla. Puhumattomuus ja ongelmien kieltäminen ovat osasyitä siihen, ettei ongelmaan ole puututtu ennen kuin asia nousi julkisuuteen.

Pelastustoimi on tärkeä turvallisuustoimija yhteiskunnassa. Joka päivä Suomessa lähtee keskimäärin noin 300 kertaa ammatti- ja sopimuspalokuntia torjumaan onnettomuutta. Viime vuonna paloauto lähti hälytystehtävään sopimuspalokuntien asemilta 68 000 kertaa. Luku kuvaa hyvin sopimuspalokuntatoiminnan tärkeyttä pelastusalalle.

Alan ehdoton vahvuus on pelastushenkilöstö, ammattipalomiehet ja sopimuspalokuntalaiset. Se tuli hyvin näkyviin Kalajoen maastopalossa, jossa ammattipalomiehet ja sopimuspalokuntalaiset tekivät yhdessä raskasta työtä itseään säästämättä.

Pelastustoimi muuttuu kuntien yhdessä huolehtimista pelastuslaitoksista hyvinvointialueiden pelastuslaitoksiksi vuoden 2023 alussa. Pelastuslaitokset poikkeavat toisistaan. Hyvinvointialueiden valmistelun yhteydessä tulee tarkkaan arvoida nykyisten pelastuslaitosten tila mahdollisine puutteineen ja suunnitella, miten nämä puutteet korjataan. Nykyiset puutteet ja vanhanaikainen toimintakulttuuri eivät saa siirtyä hyvinvointialueille.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Isto Kujala

järjestöneuvos

Lahti

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ajattelija
Hyvin sanottu
Todellakin nyt on aika päästä niin sanotuista kunta ajan johtamistavoista. Vaikka ollaan eletty pelastuslaitos aikaa jo vuosia niin vanhat "kunnan palopäälliköt" jaksavat vieläkin vetää kotiin päin.
Toivottavasti siis vanhat raja aidat puretaan vanhat pelastusjohtajat siirtyvät syrjään ja antavat uusille tilaa jotka oikeasti osaavat henkilöstö ja talous johtamisen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Hyvin sanottu
Ratkaisu lienee otsikkoon se, että pelastuslaitoksen ongelmat - jos niitä oikeasti on - siirtyy pahoinvointialueille.

Lopputuloksen pitäisi olla paras, jos palokunta toimii, eikä hommia jää tekemättä. Tarkoitus ei ole, että työ olisi muodikasta ja hauskaa, kuten Yli-Viikarin mielestä piti olla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Hima-Hönö
Järjestöneuvos
Erittäin usein saa lukea kannanottoja eri asioista.
Mielestäni asiaan ei tule lisää uskottavuutta noilla "titteleillä".
Ehkä tässäkin voisi hieman avata titteliä "järjestöneuvos".
Perustelen että "kansanedustaja" ei ole välttämättä kommentoimansa alan asiantuntija.
Itse kirjoituksen asiapitoisuuteen ei alan tietämykseni riitä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.