Lukijoilta

Koe-eläinten käyttö loppuu, kun korvaavia menetelmiä on riittävästi

Mikael Rydenfelt
Eläintutkimuksien välttämistä ei pitäisi jättää pelkästään tutkijayhteisön vastuulle. Olisi tärkeää, että rahoittajat alkaisivat rahoituspäätöksissään suosia tutkimussuunnitelmia, joissa käytetään eläinten sijasta niitä korvaavia menetelmiä, sanoo kirjoittaja.
Eläintutkimuksien välttämistä ei pitäisi jättää pelkästään tutkijayhteisön vastuulle. Olisi tärkeää, että rahoittajat alkaisivat rahoituspäätöksissään suosia tutkimussuunnitelmia, joissa käytetään eläinten sijasta niitä korvaavia menetelmiä, sanoo kirjoittaja.

Euroopan kemikaalivirasto ECHA ylläpitää listaa ihmisille ja ympäristölle vaarallisista kemikaaleista. Tällä hetkellä niitä on 219. Heinäkuussa kahdeksan ainetta lisättiin luetteloon.

Uusien joukossa on kaksi kemikaalia, joita on vuosia käytetty muun muassa kuluttajatuotteiden hajusteena. Ne ovat luonnollisia kasveista peräisin olevia hajuaineita, jotka antavat muun muassa ruusulle sen makeahkon tuoksun.

Viranomainen on huolestunut kyseisten uusien ainesosien vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja sen vuoksi pyytää niitä tuotteissaan käyttäviä teollisuuslaitoksia testaamaan turvallisuuden eläimissä (TS 2.9.). Tutkimuspyyntö yllätti erityisesti kosmetiikkateollisuuden, koska EU kielsi kosmetiikan eläinkokeet jo vuonna 2012.

Myös kuluttajat reagoivat. Eläinsuojelujärjestöt Suomessa ja muissa EU-maissa keräävät parhaillaan allekirjoituksia eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen, joka vaatii Euroopan komissiolta kosmetiikan eläinkoekiellon vahvistamista. Hankkeen tavoitteena oleva yli miljoona allekirjoitusta lienee saavutettavissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uusien kosmetiikkaa koskevien eläintutkimuksien vaatiminen on mahdollista, koska mainittuja kemikaaleja käytetään myös muissa kuluttajatuotteissa. Niitä koskeva REACH-asetus edellyttää käytössä olevien aineiden turvallisuuden varmistamista muun muassa eläinkokeissa. Koska kosmetiikan ainesosat on kirjattu myös yleislistalle, ne on testattava REACH-asetukseen perustuen.

Eläinten käyttö turvallisuustutkimuksissa jatkuu viranomaismääräyksinä, vaikka EU:n koe-eläimiä koskevaan direktiiviin on selkeästi kirjattu päämääräksi luopua eläimiä käyttävästä tutkimuksesta.

Tavoite on ehdollinen: eläinkokeista pidättäytyminen ei saa hidastaa ihmisten ja ympäristön terveyttä koskevan uuden tiedon karttumista. Aikarajaa tutkimuksen eläimettömyyden saavuttamiselle ei ole asetettu.

Suomessa tavoite koe-eläinten käytön vähentämisestä ja asteittaisesta loppumisesta tuli kansallisena lainsäädäntönä voimaan vuonna 2013. Siitä huolimatta kokeisiin otettujen eläinten lukumäärä on pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut.

Erityisesti hiiriä on tarvittu entistä enemmän. Yhtenä syynä pidetään uusia tutkimusmenetelmiä, niin sanottuja geenisaksia. Ne ovat tehneet muuntogeenisten eläinten tuottamisen helpoksi ja tuloksista luotettavampia. Kun hiiren perimään istutetaan ihmisen geenejä, tutkimustuloksia voidaan aikaisempaa tarkemmin soveltaa omaan lajiimme.

Eläinkokeista luopuminen tieteellisessä tutkimuksessa on haastavaa, koska ei ole olemassa eläimiä yksi yhteen korvaavia menetelmiä. Tarvitaan monia eri metodeita, jotka yhdessä tuottavat vastaavan tiedon kuin eläimistä on saatu.

Edistääkseen koe-eläinten käytöstä luopumista EU edellyttää, että jäsenvaltiot panostavat eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen. Suomessa työ on keskitetty Tampereen yliopistoon, mutta myös useat yksittäiset tutkijat ja tutkimusryhmät työskentelevät saman päämäärän hyväksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Eläintutkimuksien välttämistä ei pitäisi jättää pelkästään tutkijayhteisön vastuulle. Yliopistoissa tehtävä perustutkimus rahoitetaan suurelta osin ulkopuolisin varoin. Sen vuoksi olisi tärkeää, että rahoittajat alkaisivat rahoituspäätöksissään suosia tutkimussuunnitelmia, joissa eläinten sijasta käytetään niitä korvaavia menetelmiä.

Myös viranomaisten ohjeilla voi vaikuttaa. Olisi tärkeää, että EU:n omat kemikaali- ja lääketurvallisuutta koskevat tutkimusvaatimukset ohjaisivat käyttämään mahdollisimman paljon korvaavia menetelmiä.

Syyskuun puolivälissä EU:n parlamentti antoi päätöslauselman. Siinä komissiota kehotetaan määrätietoisesti edistämään eläimiä tutkimuksissa korvaavien menetelmien kehittämistä ja käyttöön ottamista. Tarkoituksena on ensin asettaa työryhmä, joka laatii yksityiskohtaisemman toimenpideohjelman.

Hyväksyttyjä vaihtoehtoisia menetelmiä on käytössä, mutta ne eivät tällä hetkellä kattavasti korvaa kaikkia tutkimuksen osa-alueita. Eläinkokeet loppuvat vasta, kun niitä korvaavia menetelmiä on saatavilla riittävä määrä.

Outi Vainio

(vihr)

eläinlääkäri, professori emerita

Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKESin puheenjohtaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sivustaseuraaja
Hiirikään ei ole yksi yhteen
Ei, vaikka dna:n lisääminen lähentäisikin meitä. Eläinkokeita käytetään mitä mielikuvituksisimmillä selityksillä yhä lisääntyvään testaamisten määrään. Suomessakin, ja niitä tehdään myös koirilla (esim beagle) – jos ajattelit että sehän on VAIN hiiri. Myös kädelliset kuuluvat edelleenkin testausvalikoimaan – koska niillä ON lähes sama dna kuin meillä.

Ei, eläinkokeita ei tehdä vain jonkin uuden asian tai ilmiön testaamiseen. Niitä käytetään vieläkin jo ehkä satoja kertoja aikaisemmin tutkittuihin asioihin – vain koska jokainen lääkefirma tms ”pitää” tehdä omansa.
Jo 2004 British Medical Journal toi julki tutkimuksen, jonka mukaan ”eläinkokeiden luotettavuutta voidaan vakavasti epäillä”.

Eläinkokeet ovat koko maailman häpeä!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.