Lukijoilta

Varhaiskasvatuksessa tarvitaan lisää avustajia

Riitta Salmi
Monessa päiväkodissa kasvatushenkilökunta joutuu miettimään omaa jaksamistaan puutteellisista henkilöstöresursseista johtuen, sanoo kirjoittaja. Kuvituskuva.
Monessa päiväkodissa kasvatushenkilökunta joutuu miettimään omaa jaksamistaan puutteellisista henkilöstöresursseista johtuen, sanoo kirjoittaja. Kuvituskuva.

Syyskausi on alkanut päiväkodeissa ja uusissa ryhmissä on paljon uutta opittavaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Uuden alkamiseen liittyy aina omia haasteitaan, näin on aina ollut. Lapset ja aikuiset tutustuvat toisiinsa, ryhmäydytään kaikessa rauhassa, opitaan uusia asioita.

Monessa päiväkodissa saatetaan olla kuitenkin jo valmiiksi lähtötilanteessa, jossa kasvatushenkilökunta joutuu miettimään omaa jaksamistaan puutteellisista henkilöstöresursseista johtuen. Yleinen ongelma lapsiryhmissä on avustajien, joko ryhmä- tai henkilökohtaisten avustajien puuttuminen niitä tarvitsevista ryhmistä.

Kysyin Ei leikkirahaa -kansanliikkeen Facebook-ryhmässä varhaiskasvatuksen ammattilaisilta, mikä on heidän kokemuksensa avustajien tarpeesta ryhmissä. Kommenteista kuvastui yleinen huoli avustajien saatavuudesta.

Esimerkiksi ryhmän lastenhoitaja on joutunut toimimaan ryhmässä henkilökohtaisen avustajan roolissa, jolloin hänen työtehtävänsä koko ryhmän lastenhoitajana on luonnollisesti rajoittunut huomattavasti. Tämä ei valitettavasti ole harvinainen poikkeustapaus, vaan tämänkaltaisia tapauksia löytyy paljon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tilanne, jossa ryhmän lastenhoitaja tai varhaiskasvatuksen opettaja on turvallisuuden vuoksi huomattavan osan päivästä sidottuna yhteen tai pariin lapseen, vaarantaa koko ryhmän turvallisuuden ja toimintakyvyn räikeällä tavalla.

On yleistä, että varhaiskasvatusryhmät jaetaan pienryhmiin siten, että toisissa ryhmissä on selvästi toista ryhmää enemmän lapsia. Ne lapset, jotka tarvitsevat aikuisen jatkuvan läsnäolon tukea, sijoitetaan koko ryhmän sisällä normaalia pienempään ryhmään. Tämän vastapainona joudutaan käytännön pakosta muodostamaan ylisuuria pienryhmiä niille lapsille, joiden oletetaan parhaiten selviävän suuremmissa ryhmissä.

On selvää, että kenenkään lapsen edun mukaista ei ole ”selvitä” ylisuuressa pienryhmässä, oli lapsi miten itseohjautuva, hyväkäytöksinen ja sopeutuvainen hyvänsä.

Jos ryhmässä ei ole palkattua avustajaa, saattaa varhaiskasvatusryhmän ryhmäjako olla sellainen, että yhdessä yli kolmevuotiaiden pienryhmässä voi olla yhtä vastuullista aikuista kohden selvästi yli seitsemän lasta, jolloin varhaiskasvatuslaissa määritelty henkilöstömitoitus ylittyy. Tämänkaltainen tilanne, jossa henkilöstömitoituksen ylittyminen ei ole tilapäinen vaan pysyvä ominaisuus, ei mahdollista laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumista kaikille lapsille.

Riittävät aikuisresurssit ovat aina myös lapsen etu, siitähän tässä työssä on ensisijaisesti kyse.

Varhaiskasvatushenkilöstön oma työssä jaksaminen on uhattuna pienryhmissä, joissa toisissa tarvittaisiin kipeästi avustajaa ja toisissa vuorostaan yritetään selvitä ylisuurien ryhmäkokoonpanojen keskellä.

Jos kasvatushenkilöstö ei pysty tekemään täysipainoisesti omaa työtään rakenteellisesti sopivissa ryhmissä ja pienryhmissä, jos ryhmän fyysinen ja henkinen ilmapiiri on uhattuna, jos varhaiskasvatuksen opettajat eivät pysty tekemään heille työvuoroissa kirjattua päivän sisäistä suunnitteluaikaa ja jos tämän kaiken annetaan jatkua päivästä toiseen ilman muutoksia, ei voida puhua laadukkaasta varhaiskasvatuksesta vaan selviytymisestä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Varhaiskasvatustyön ei tule koskaan perustua päivästä toiseen selviytymiseen. Palkatun avustajan saaminen sitä tarvitsevaan ryhmään voisi auttaa kääntämään päivittäisen työn selviytymisestä kohti laadukasta varhaiskasvatusta.

Avustajan hoitaessa oman työntehtävänsä voi ryhmän lastenhoitaja ja varhaiskasvatuksen opettaja keskittyä omaa vakanssiaan vastaaviin työtehtäviin. Koko ryhmän fyysinen ja henkinen ilmapiiri rauhoittuu, lapset ja aikuiset voivat paremmin, alkaa positiivinen kierre, jossa hyvät asiat kertautuvat.

Mistä avustajia saadaan? Useimmiten tilanne näyttäisi olevan se, että kuntien resursseista johtuen palkattua avustajaa ei ole ollut mahdollista saada.

Ei leikkirahaa -ryhmään kommentoineen pääkaupunkiseudulla toimivan henkilön mukaan syynä voi olla myös se, että avustajia ei saada palkattua, vaikka lupa siihen olisikin. Varhaiskasvatuksen ryhmä- tai henkilökohtaisen avustajan tehtäväkohtainen palkka on sen vaativuuteen ja vastuullisuuteen nähden aivan liian huono ja kilpailukyvytön. Huono palkkaus ei tietenkään kannusta hakemaan avustajan työtä, vaikka sitä olisikin tarjolla. Jos esimerkiksi lastenhoitajan työtä on tarjolla, voidaan sitä hakea mieluummin epäpätevänä.

Tulevaisuudessa kunnan riittävät avustajaresurssit ja avustajien kunnon palkkaus auttaisivat montaa tällä hetkellä oman jaksamisensa ja motivaationsa kanssa kipuilevaa varhaiskasvatuksen ammattilaista työssään. Riittävät aikuisresurssit ovat aina myös lapsen etu, siitähän tässä työssä on aina ensisijaisesti kyse.

Jussi Uotila

turkulainen varhaiskasvatuksen opettaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit