Lukijoilta

Koulun katsomusopetusta on kehitettävä monipuolisesti – nykyopetus rakentaa lokeroita ja muureja

Lennart Holmberg
Kirjoittajien mielestä Suomessa on kehitettävä yhteinen kaikille oppilaille tarkoitettu katsomusaine, koska nykyinen tapa toteuttaa katsomusopetus eriytyneesti rakentaa tarpeettomia lokeroita ja muureja.
Kirjoittajien mielestä Suomessa on kehitettävä yhteinen kaikille oppilaille tarkoitettu katsomusaine, koska nykyinen tapa toteuttaa katsomusopetus eriytyneesti rakentaa tarpeettomia lokeroita ja muureja.

Tutkija Juha Luodeslampi (TS Blogit, Ristiveto 9.9.) ja piispa Mari Leppänen (TS kolumni 18.9.) ovat esittäneet näkökulmia koulun katsomusopetukseen.

Viimeaikaisen kansainvälisen tutkimuksen pohjalta pidämme välttämättömänä, että koulun katsomusopetusta tulisi kehittää monipuolisesti. Pelkkä keskustelu katsomusopetuksen toteutustavasta ei juuri vie keskustelua eteenpäin, vaan lukitsee keskustelun helposti eipäs-juupas-asetelmaan.

Oman uskonnon opetus, johon piispa viittaa, on epäonnistunut käsite, joka luotiin 2000-luvun alussa. On kriittisesti kysyttävä; kenen oma uskonto?

Suomessa on nykyisin yhä enemmän perheitä, joissa esimerkiksi huoltajilla on eri uskonto tai toinen huoltajista ei edusta mitään uskontoa. Lisäksi oman uskonnon liittäminen hallinnollisesti uskontokunnan jäsenyyteen on problemaattista, sillä ihmisen uskonnollisuus ja katsomuksellisuus arjessa eivät välttämättä organisoidu sen uskonnon opin ja elämäntavan pohjalle, jonka jäsenenä hän on.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uskontoihin ja katsomuksiin sekä niiden kohtaamiseen liittyvän tiedon ja taidon tarve on viime vuosina kasvanut merkittävästi muun muassa globaalien muutosten vuoksi. Olemme huolissamme siitä, että kansalaisten uskontoon ja katsomuksiin liittyvän lukutaidon opetus jää varsin ohueksi ja pinnalliseksi, varsinkin tilanteessa, jossa katsomusopetus tapahtuu pelkästään eriytyneissä oppilasryhmissä.

Eriytyneissä oppilasryhmissä on vaikeaa päästä syvällisiin eri uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän tiedon tarkasteluun ja sellaisten valmiuksien rakentamiseen, jota elämä nyky-yhteiskunnassa edellyttää.

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja koheesion näkökulmasta on aivan välttämätöntä, että katsomusopetuksessa annetaan valmiuksia moninaisuuden kohtaamiseen; rakentavaan vuorovaikutukseen eri tavalla ajattelevien, uskovien sekä uskonnottomien ihmisten kanssa.

Monikatsomuksellisissa ryhmissä keskustelu uskontoihin, katsomuksiin ja uskonnottomuuteen liittyvistä kysymyksistä on varmasti hedelmällisempää ja monipuolisempaa.

Katsomusdialogi on haasteellista, jos oppilasryhmä on pitkälti homogeeninen. Lapsia ja nuoria ei tieteenkään voi koulussa asettaa oman mahdollisen uskontonsa edustajiksi, mutta monikatsomuksellisissa ryhmissä keskustelu uskontoihin, katsomuksiin ja uskonnottomuuteen liittyvistä kysymyksistä on varmasti hedelmällisempää ja monipuolisempaa. On ansiokasta oppia keskustelemaan ja asettumaan dialogiin asioista, joista ollaan erimielisiä. Dialogi menetelmänä ohjaa ajattelemaan ja toimimaan yhdessä sekä tarvittaessa olemaan itsekriittinen oman ajattelun ja toiminnan viitekehysten pohdinnoissa.

Katsomusdialogi kuuluu koulutyön kokonaisuuteen; sen ei pitäisi olla yksinomaan katsomusaineiden opettajien vastuulla. Kuitenkin laadukas, kaikkien oppilaiden yhteinen katsomusopetus muodostaa hyvän pohjan alaan liittyvien kysymysten tarkasteluun koulussa. Tätä tulisi kaikkien koulun opettajien eri oppiaineissa edistää ottaen huomioon koulukasvatukselle asetetut laaja-alaisen oppimisen tavoitteet. Tähän opettajat tarvitsevat resursseja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomessa on kehitettävä yhteinen kaikille oppilaille tarkoitettu katsomusaine. Nykyinen tapa toteuttaa katsomusopetus eriytyneesti rakentaa tarpeettomia lokeroita ja muureja.

Oppilaiden uskonnollisen identiteetin vahvistaminen ja tukeminen ei voi olla yleissivistävän koulun tehtävä, vaan se kuuluu lasten kodeille ja uskonnollisille yhdyskunnille. Katsomusopetuksen kehittämiseen tarvitaan vahvaa tutkimusta ja kokeilua.

Arto Kallioniemi

UNESCO-professori (Arvot, dialogi ja ihmisoikeudet)

Helsingin yliopisto

Heidi Rautionmaa

Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen koulu -projektin projektisuunnittelija

Helsingin yliopisto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Asko Ojala
Uskonto pois kouluista
Suomalaiset perheet eivät oli järin uskonnollisia, ja seurakuntien kiihkoilu ja tuputtaminen erityisesti ala-asteella vaikuttaakin lähinnä propagandalta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
DALIT
Vast: Uskonto pois kouluista
Olen prikulleen samaa mieltä, jokainen uskontokunta hoitakoon suuntauksiensa mukaisesti opetuksen omissa tiloissaan eikä koulussa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ilkka Reinne
Vast: Uskonto pois kouluista
Oikein, asiaa voi hieman käsitellä historian opintojen yhteydessä aikakausillle ominaisina näkemyksinä!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Uskonto pois kouluista
Uskontojen merkitys historiassa on kyllä suurempi kuin että ne ovat olleet ajalleen ominaisia näkemyksiä. Uskontojen nimissä on tehty paljon pahaa, taisteltu vallasta ja sodittu monet sodat - ja on niiden nimissä yhtä ja toista hyvääkin tehty. Niillä on ollut suurta merkitystä myös esim. taiteen historialle ja lainsäädäntöön. Niin että kyllä niitä hyvä on jonkinkin verran käydä läpi esim. historian tunneilla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ari Hyvönen
Vast: Uskonto pois kouluista
Siksipä meille tarvitaan kristillistä opetusta erilaisten ateistien oman uskonsa tyrkytyksen tilalle.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aimäävai?
Vast: Uskonto pois kouluista
@Ari Hyvönen

Olet Artsi nyt nähdäkseni asian ytimessä. Ateistisen hapatuksen kitkeminen kouluista olisi toteutettava mitä pikimmin. Samaan hintaan voisi kieltää myös nietzscheläisyyden, eksistentialismin sekä vanhan kreikkalaisen jumaltaruston esittelemisen, niistä puhumisen ja niitä hyväuskoisille lapsille propagoimisen, sakon uhalla. Myös mainittuja aihepiirejä käsittelevä kirjallisuus tulisi kieltää, ja Senaatintorille (Helsinki) tulisi laittaa näyttävä kirjarovio, jossa tämä turmiollinen kirjallinen saasta tuhottaisiin ja asetettaisiin liekkien nuoltavaksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit