Uusi kansainvälinen tutkimus tuo esiin ilmastoahdistuksen laajuuden: sitä tunnetaan sekä kehittyvissä maissa että teollisuusmaissa.
Tutkimukseen vastasi yhteensä 10 000 lasta ja nuorta kymmenestä eri maasta: Australiasta, Brasiliasta, Filippiineiltä, Intiasta, Isosta-Britanniasta, Nigeriasta, Portugalista, Ranskasta, Suomesta ja Yhdysvalloista.
Artikkeli Young People’s Voices on Climate Anxiety, Government Betrayal and Moral Injury: A Global Phenomenon, joka on hyväksytty julkaistavaksi Lancet Planetary Health -journaalissa, nostaa esiin seuraavat pääasialliset seikat:
Ensiksi, ilmastoahdistusta tunnetaan merkittävän paljon kaikissa tutkituissa maissa. Eniten sitä tunnettiin maissa, joissa ilmastokriisin seuraukset ovat jo voimakkaita. Esimerkiksi filippiiniläisnuorista peräti 90 prosenttia kertoi tuntevansa pelkoa ilmastonmuutoksen vuoksi ja 83 prosenttia ahdistusta. Euroopan maiden joukosta tällaisia tunteita tunnistivat eniten portugalilaiset lapset ja nuoret.
Tulos on merkittävä suomalaisen keskustelun kannalta. Suomessa on tehty kohtalaisen paljon pioneeriluonteista tutkimusta ympäristöahdistuksesta ja ilmastotunteista. Esimerkiksi Sitran kesällä 2019 toteuttamassa kansalaiskyselyssä havaittiin, että nuorimmasta ikäluokasta (15–29-vuotiaat) yli 33 prosenttia tunnisti itsessään jonkinlaista ilmastoahdistusta.
Eniten ilmastoahdistusta tunnettiin maissa, joissa ilmastokriisin seuraukset ovat jo voimakkaita.
Jotkut epäilivät tuolloin, että ilmastoahdistusta koettaisiin poikkeuksellisen paljon juuri Suomen kaltaisissa maissa. Tuore tutkimus paljastaa, että itse asiassa muissa tutkituissa maissa luvut olivat yleensä vielä korkeampia.
Toiseksi, artikkeli tuo ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa esiin sen, kuinka lasten ja nuorten ilmastoahdistus korreloi hallitusten ilmastotoiminnan tai itse asiassa sen puutteen kanssa. 64 prosenttia kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että hallitukset eivät tee tarpeeksi ilmastotoimia. 58 prosenttia vastaajista tunsi, että hallitukset ovat pettäneet heidät ilmastotoimien suhteen.
Muu tutkimus on tuonut esiin, kuinka monet nuoret vastustavat ilmastoahdistuksen kehystämistä pääasiassa mielenterveyskysymykseksi. On selvää, että epätoivo maailman tulevaisuudesta aiheuttaa myös mielenterveysvaikutuksia. Mutta nuoret kertovat haluavansa ennen kaikkea ilmastotoimia eivätkä terapisointia. He näkevät ilmastoahdistuksen voimavaraksi.
Artikkelin kirjoittajat käsittelevät lopuksi myös sitä mahdollisuutta, että lapsille ja nuorille aiheutettu kuormitus voi muodostaa ihmisoikeusrikkomuksen. Monet lapset ja nuoret ovatkin haastaneet hallituksia oikeudenkäynteihin.
On selvää, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on käytännössä vaikeaa toteuttaa. Artikkelin tulokset antavat kuitenkin entistä lujemman perustan sille, että lasten ja nuorten tulevaisuuden vuoksi aikuisten on pystyttävä parempaan, etenkin päätöksentekotasolla.
Panu Pihkala
tutkijatohtori, yksi artikkelin kirjoittajista
Artikkeli: Young People’s Voices on Climate Anxiety, Government Betrayal and Moral Injury: A Global Phenomenon. Caroline Hickman, Elizabeth Marks, Panu Pihkala, Susan Clayton, Eric R. Lewandowski, Elouise E. Mayall, Britt Wray, Catriona Mellor & Lise van Susteren. Lancet Planetary Health (hyväksytty, vertaisarvioinnin jälkeiset muutokset eivät vielä julkaistu)
