Lukijoilta

Pönkittääkö koulutuspolitiikka eriarvoisuutta?

Riitta Salmi
Kirjoittajien mielestä oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa yhteiskunnalliset uudistukset, esimerkiksi koulu-uudistukset, auttavat ja tukevat suhteellisesti eniten niitä, jotka ovat lähtökohtaisesti muita heikommassa asemassa. Kuvituskuva.
Kirjoittajien mielestä oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa yhteiskunnalliset uudistukset, esimerkiksi koulu-uudistukset, auttavat ja tukevat suhteellisesti eniten niitä, jotka ovat lähtökohtaisesti muita heikommassa asemassa. Kuvituskuva.

Tiede-lehdessä (2021/9) ollut Helsingin yliopiston kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori Kristiina Brunilan laaja ja monipuolinen haastattelu antoi virikkeen pohtia koulutuksen merkitystä ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

Brunilan keskeinen ajatus voidaan tiivistää seuraavasti: koulutuspolitiikka ylläpitää ja uusintaa eriarvoisuutta. Väitettä on vaikea kiistää, mutta näin esitettynä se on kovin historiaton ja myös tyhjä. Toteamus ei oikein johda mihinkään, vaikka sitä voidaan käyttää argumenttina yhteiskunta- ja koulutuspoliittisessa keskustelussa. Siksi jatkamme keskustelua aiheesta.

Näkemyksemme mukaan koulutuspolitiikan merkitys ja funktiot pitää aina sitoa aikaan ja paikkaan, kulloiseenkin yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen. Muutoin emme pääse eteenpäin (koulutus)politiikkasuosituksiin.

Oppivelvollisuuden luominen vuonna 1923, peruskoulu-uudistus 1970-luvun alussa ja viimeksi toisen asteen koulutuksen pidentäminen ovat kaikki olleet aikansa merkittäviä ja myös kiisteltyjä koulutuspoliittisia ratkaisuja. Ne ovat myös liittyneet elimellisesti suomalaisen demokratian ja hyvinvointivaltion rakentamiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koulutus on tasa-arvon ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien taustatekijä. Koulutuksen avulla on voitu lisätä kansalaisten tasa-arvoa luomalla sosiaalisen nousun väyliä vaatimattomista sosioekonomisista oloista ponnistaville. Näin ollen alempien sosiaaliryhmien ja kasvukeskuksien ulkopuolella oleville lapsille on avautunut mahdollisuuksia parantaa yhteiskunnallista asemaansa kouluttautumisen avulla. Ja näin onkin tapahtunut – eri vahvuudella eri aikoina.

Koulutuksen ja koulutuspolitiikan rooli pitää mielestämme nähdä kahdensuuntaisesti: yhtäältä se luo mahdollisuuksia sosiaaliseen nousuun, joka on myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tärkeää demokraattisessa yhteiskunnassa.

Toisaalta on selvää, että koulutuksen rooliin ja merkitykseen vaikuttaa ratkaisevasti yleinen yhteiskuntapolitiikka. Jos yhteiskunnan valta- ja varallisuuserot kasvavat, myös koulutuspolitiikan mahdollisuudet tuottaa sosiaalista nousua vähenevät tai tyrehtyvät.

Jos näin käy, lapset eivät yllä vanhempiensa statukseen ja pahimmillaan syntyy alenevaa sosiaalista kiertoa, joka murentaa erityisesti keskiluokkaa, joka on vahvan demokratian tukipilari. Yhdysvalloissa tämän suuntainen muutos alkoi jo 1980-luvulla eivätkä myöskään Pohjoismaat ole välttyneet samalta trendiltä.

Kriittinen ja aiheellinen kommentti koulutuspolitiikan tosiasiallisista vaikutuksista pitää sitoa kunkin ajan yhteiskuntaan. Olemme eläneet jonkin aikaa, ehkä jopa muutaman vuosikymmenen, tilanteessa, jossa tasa-arvoisten mahdollisuuksien ideaali on rapautunut. Väylät etenkin suosituimmille aloille ovat valitettavasti kapeutuneet siten, että sosiaalisten asemien periytyminen on vahvistunut. Tämän suuntaisia signaaleja emme ole osanneet tai halunneet lukea.

Tätä huolestuttavaa muutosta on viimeksi edistänyt muun muassa todistusvalintojen painoarvon kasvattaminen, mikä pakottaa perheet tekemään valintoja lapsilleen ja nuorilleen yhä varhaisemmassa vaiheessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tällaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla opiskelijat tosiasiassa pakotetaan valitsemaan tuleva opintosuunta jo ennen kuin he ovat lainkaan tutustuneet esimerkiksi lukion kaikkiin oppiaineisiin. Tämä nykyinen järjestelmä suosii sellaisia lapsia, joiden vanhemmilla ja huoltajilla on esimerkiksi oman korkeakoulutaustansa takia muita paremmat mahdollisuudet opastaa lastensa valintoja.

Emme voi emmekä saa tuudittautua siihen, että myönteinen kehitys jatkuu automaattisesti. Emmekä varsinkaan saa ohittaa heikkoja signaaleja, jotka viittaavat eriarvoisuuden kasvuun ja sosiaalisten asemien entistä voimakkaampaan periytymiseen. Tällainen kehitys ei ole viime kädessä kenenkään etu, vaikka kaikkein kovimman laskun siitä joutuvat maksamaan ne lapset ja nuoret, joiden sosioekonominen asema on alhainen.

Hyvä ja oikeudenmukainen yhteiskunta on sellainen, jossa yhteiskunnalliset uudistukset, esimerkiksi koulu-uudistukset, auttavat ja tukevat suhteellisesti eniten niitä oppilaita, jotka ovat lähtökohtaisesti muita heikommassa asemassa.

Jukka Kekkonen

Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori

Matti Taneli

kasvatustieteen tohtori, teologian ja filosofian maisteri, opettaja ja pappi, Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (9)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Tasapäistäminen ei ole tasa-arvoa
"Emme saa ohittaa heikkoja signaaleja, jotka viittaavat eriarvoisuuden kasvuun ja sosiaalisten asemien entistä voimakkaampaan periytymiseen."
- mitkä heikot signaalit? Mittarithan suorastaan huutavat varoitusta jyrkästä eriarvoistumisesta ja sosiaalisesta kahtiajakautumisesta Suomessa. Pelkästään yhteiskunnan tukien varassa elämisestä on tullut monille normaali, joka periytyy myös lapsille herkästi. Ongelma on monimutkainen ja vaikea. Mutta pahin virhe, minkä voimme tehdä, on kuvitella tasapäistämisen olevan tasa-arvoa. Heikoimpia on tuettava, mutta se ei saa tapahtua motivoituneempien ja opiskeluhaluisempien oppilaiden kustannuksella. Jos heiltäkin viedään koulussa menestymisen mahdollisuudet, meillä ei ole Suomessa kohta enää työntekijöitä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
vexi
Vast: Tasapäistäminen ei ole tasa-arvoa
Eihän sosialistien näkemystä voi väittää virheelliseksi: Kyllähän eriarvosuus vähenee, kun kaikilla on yhtä huonosti. Eikä sitten niiden, joilla syystä (omasta) tai toisesta menee huonommin kuin joillakin tosilla, tarvi enää niin paljon kadehtia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Ajatuksia heräsi
Luin tuon Brusilan haastattelun. Se oli kokonaisuudessaan virkistävä ja ilahduttava. Brusila puhui mm. asiasta, josta olen vuosien varrella puhunut minäkin: koulutus ei ole vain työntekijöiden "valmistamista" elinkeinoelämän tarpeisiin.

Koulutus tosiaan voi eriarvoistaa hyvinkin monin eri tavoin. Mutta mitä tulee korkeakoulujen todistusvalintaan, niin käsittääkseni käytännössä on tarjottu yhtä vaihtoehtoa, eli pääsykokeita. Ja ne vasta eriarvoistavatkin, koska varakkailla on varaa valmennuskursseihin ja yksityisopetukseenkin, ja mahdollisuus yrittää useitakin kertoja, koska elanto on taattu odottaessa.

Käsittääkseni nyt monet korkeakoulut ottavat molemmilla perusteilla, mikä minusta tuntuu aika reilulta.

Kolmas vaihtoehto on käytössä joissain maissa, eli vapaa opiskeluoikeus ensimmäisenä vuotena. Suomessa se ei ehkä toimisi, koska meillä on opintotuet mutta ei korkeita lukukausimaksuja; opiskelijoita tulisi yksinkertaisesti liikaa, kulut olisivat liian korkeat.

Siitä olen aivan yhtä mieltä, että ratkaisevia valintoja ei pitäisi joutua tekemään ensimmäisenä lukiovuonna. Tätä voisi välttää esim. painottamalla valinnoissa todistuksen kokonaisuutta yksittäisten oppiaineiden sijaan tai antamalla enemmän painoarvoa ylioppilaskirjoitusten arvosanoille. Jos jatkosuunnitelmat alkavat hahmottua vasta lukion lopulla, ehtii vielä skarpata ylioppilaskirjoituksiin tärkeimmissä aineissa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Ajatuksia heräsi
Jäi huomauttamatta, että soveltuvuuskokeet ovat sitten ihan erikseen. Ne ovat tarpeen varsinkin hoiva-aloilla, enkä pidä niitä varsinaisesti pääsykokeina.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Reaaliteoreetikko
Paljon on itsestä kiinni
Ratkaisevaa koulumaailmassa menestymiselle on kuitenkin se oma motivaatio, koulunkäynti ei kuitenkaan ole ruudinkeksimistä. Jos perhepiirissä kouluttautumista vähätellään, ei motivaatiota pääse kehittymään. Näiden motivoitumattomien ei pidä antaa pilata muiden mahdollisuuksia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
100 vuotta oppivelvollisuutta
“Oppivelvollisuuden luominen vuonna 1923…”
– Tietojeni mukaan vuosiluku oli 1921 ja siksi opetusministeri(ö)llä olikin ääretön kiire saada laki laajennetusta oppivelvollisuudesta voimaan juuri tänä vuonna – 100 vuoden merkiksi.

Yle julkaisi eilen ammatillisesta koulutuksesta kertovan artikkelin otsikolla “Koulutuksen laatupalkinnon saanut ammattiopisto kärsii teknisen alan opettajapulasta – osa opiskelijoista kokee jääneensä heitteille”
– Varsinkin jutun kommentit olivat osin lohdutonta luettavaa ja siinä jutussa oli kuitenkin kyse lähes aikuisista, jo peruskoulunsa päättäneistä nuorista – jotka siirtyneet opiskelemaan ammattia yhtä heikoilla taidoilla kuin olivat koulutaivaltansa kulkeneet siihenkin asti.

Nykymuotoinen koulujärjestelmä suosii niitä, joilla ei ole oppimisen (eikä olemisen) ongelmia ja joilla on selvät sävelet jo alakoulussa, tietävät “mikä musta isona tulee”.
Poliittiset päättäjät kuuluvat ilmeisesti tähän ryhmään (ovat hankkineet jonkin tasoisen akateemisen koulutuksen) ja nyt tekevät muita koskevia päätöksiä omista ideologisista näkökohdistaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hima-Hönö
Vast: 100 vuotta oppivelvollisuutta
Arvon Sivustaseuraaja: "jotka siirtyneet opiskelemaan ammattia yhtä heikoilla taidoilla kuin olivat koulutaivaltansa kulkeneet siihenkin asti"
Valitan toteamustani että tuohon esitän eriävän mielipiteeni.
Mainitsemasi "heikko taito" voi johtua monestakin eri syystä mitä emme tiedä.
En liitä tuohon esimerkkejä koska olen omien oletuksieni varassa syistä.
Omasta mielestäni ammatillisen koulutuksen väheksyminen Suomessa on tietoista.
Siinä vain korostuu ponnistelu ulkomaisen "halpatyövoiman" arvostamisesta.
Tämä ammattitaidon halveksuminen korostuu valituksina mitenkä kallista esim. putkimiehen tekemä korjaustyö on. Tai monen muun ammattihenkilön ammattitaito on.
Työn osuus laskutuksesta on ehkä kohtalainen mutta kaikki sivukulut eivät ole.
Sensijaan nuo "tittelinhaltijat" saavat kustantaa melkeinpä mitä vain. Ja kustantavatkin.

Arvon Sivustaseuraaja: Kirjoitit asiaa asiasta joten tämä oli näkemykseni tähän kohtaan.

Tehköön kukin mitä tahansa työtänsä mahdollisimman hyvin ja tulkoon myös palkallaan toimeen.
Kunnollinen opetus on satsaus tulevaisuuteen. Säästöt opetuksesta ovat paluuta menneisyyteen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: 100 vuotta oppivelvollisuutta
Hima-Hönö: heikoilla taidoilla tarkoitan yksinkertaisesti sitä, että jos peruskoulun jälkeen oppilas ei osaa välttävästi lukea, laskea tai kirjoittaa (ja siitä huolimatta päästetään jollain tasauskonsteilla ulos laitoksesta) – hän jatkaa kouluttautumistaan samoilla taidolla jossain toisessa opinahjossa, siitä ei hyvää seuraa…
Ammattikoulu – tai muutkaan peruskoulun jälkeiset opinnot eivät ole sitä varten, että niissä opittaisiin tai opetettaisiin lukemaan jne.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää