Lukijoilta

Puhutko vanhenemisestasi muille?

Täytän 60 vuotta joulun jälkeen ja fyysinen vanheneminen tuntuu. En tykkää siitä yhtään. Kävin viime viikolla ostoksilla ja sen jälkeen olo oli kuin olisin jäänyt jyrän alle.

Selkeä vanheneminen on tapahtunut tämän vuoden aikana nopeasti, ei vaivihkaa. Olen ollut siitä järkyttynyt.

Ihmiset eivät puhu ääneen vanhenemisestaan. 1990-luvulla havaitsin, että kuolema oli lähes tabu Suomessa. Nyt tuntuu, että vanheneminen on tullut siihen rinnalle toiseksi tabuksi.

Vai onko oma vanheneminen ollut tabu Suomessa aiemminkin? Salataanko ja piilotellaan omaa vanhenemista? Kuten eläimet tekevät?

"Pienentyy mun ympär' elon piiri." Tykkään olla kotona. Vanheneminen tekee ihmisen, minut myös aremmaksi.

Ajattelen, että ihmisen elämä on vuodenajat – kevät, kesä, syksy ja talvi (noin 20 vuotta jokaista vuodenaikaa). Olen siirtymässä talveen. En taistele sitä vastaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Olen ehtinyt tehdä elämässä kaiken ison tarpeellisen. Viisaana pidän sitä, että en tehnyt omia lapsia. Se ei ollut minun juttu. Parisuhteet eivät myöskään ole olleet minun juttu, eivätkä tule olemaan.

Mietiskelen ja pohdiskelen paljon. Elettyä elämää. Olen suht sujut sen kanssa. Elän kuitenkin nykyhetkessä.

En halua, enkä myöskään jaksa olla enää niin aktiivinen kuin olen ennen ollut. Nukkuminen ja hyvä ruoka on ihanaa.

Kuolisin mieluiten nukkuessani.

Mutsi ei ole sanonut vanhenemisesta kuin sen, että aika kuluu nopeammin. Pitää paikkansa.

On tämä viimeisten vuosikymmenien alkaminen kriisin paikka minulle. Entä jos elänkin 100-vuotiaaksi? Ei kiitos. Yksi vanhus sanoi aikoinaan, että Jumala on unohtanut hänet tänne maan päälle.

Olen askeettinen nautiskelija-luonne. Emme elä liian kauan.

Voi kuolema tulla ja ottaa minut syliinsä tai kuristusotteeseensa aikaisemminkin kuin noin 80-vuotiaana. On päiviä, jolloin on tuntunut siltä, että en elä enää kauan. Onko niissä tuntemuksissa perää? En tiedä. Tänään ei tunnu siltä, että kuolisin lähikuukausina.

Kirjailija Astrid Lindgren sanoi vanhenemisen olevan vittumaista. On se vittumaista, kun voimat vähenee ja ei pysty enää läheskään samaan kuin ennen.

Tottuuko vanhenemiseen?

Elämä on raskas reissu. Liian moni kuolee kesken matkan.

Eläkeiästä sen verran, että pystyn juuri ja juuri pitämään huolta vielä itsestäni ja kodistani. Palveluseteli-siivooja käy kerran kuukaudessa siivoamassa kahden tunnin ajan. Työelämään minusta ei enää ole missään muodossa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mandariini

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Vanhetaan sitä täälläkin
Meitä on moneksi, enkä itse koe vanhenemista erityisen raskaaksi - siis yleisesti ottaen, toki sellaisiakin hetkiä on. Joku on mielestäni osuvasti sanonut, että kuka jaksaisi elämän taakkaa, ellei olisi kuolemaa. Sen täytyisi olla aika musertava ajatus, että elää ikuisesti, kaikki vain jatkuu jatkuu jatkuu... Jos tuntuu, ettei elämässä ole juuri mieltä, niin ikuisessa elämässä sitä olisi nähdäkseni vielä vähemmän. Vanheneminen on etenemistä kohti kuolemaa, ja hyvä niin.

Se, mikä vanhenemisessa joskus pännii, on ristiriitaiset asenteet vanheneviin. Lääkärini mielestä "kyllä vielä tuonikäisen pitäisi jaksaa" sitä ja tätä. Työpaikalla havaitsen hienoista väheksymistä vanhenevia kohtaan - erityisesti muuten naisia. Mielipiteemme kuunnellaan hieman kärsimättömästi - "mitä se ukko/akka taas horisee" - ja meidät voidaan lähes huomaamattomasti sivuuttaa asiassa jos toisessakin. Tämä ei varmaankaan koske johtajia ja joka työpaikalta löytyviä superpersoonia, mutta kylläkin meitä tavanomaisia rivityöntekijöitä ja pikkuesimiehiä. En ole tarpeeksi vanha tullakseni kohdelluksi kohteliaasti tai saadakseni apua oikein missään tai kenenkään taholta. Olen liian vanha, jotta äänelleni tarvitsisi antaa painoa politiikassa - olenhan kuitenkin kohta eläkkeellä, eli yhteiskunnan varoja tuhlaava turhake. Jne. Kaksijakoinen suhtautuminen - liian vanha / ei kovin vanha - on se, mikä vanhenemisessa ehkä eniten rassaa.

Se on varmasti nykyään jokseenkin jokaisen vanhenevan huoli, että tarvitseeko jossain vaiheessa apua, riittääkö raha siihen, saako sitä (rahallakaan) ja se kaikkein pahin: joutuuko johonkin laitokseen. Tämä voimakaskin ahdistus olisi ratkaistavissa yhteiskunnan puolelta poliittisesti, mutta tunnetusti siihenhän ei ole halua.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Vanhetaan sitä täälläkin
“Lääkärini mielestä "kyllä vielä tuonikäisen pitäisi jaksaa" sitä ja tätä.”
– Itse olen jo eläkkeellä, mutta tuo sama asenne nyppii minuakin todella paljon. Eivät tollot tajua, että jos on saanut lahoavat geenit, niin kroppa ei parane – tai nuorene! minkäänlaisilla treeneillä. Ja tämä vielä henkilöiltä joiden pitäisi tietää. Hoitajat kuuluvat samaan porukkaan.

Minä uskallan puhua vanhenemisesta ja kuolemastakin – josta toivon, että pääsisi lähtemään matkalle tuntemattomaan saappaat jalassa (eikö me kaikki sitä toivota), ja ettei ikinä joutuisi johonkin laitokseen makaamaan paskat housuissa. Toivon myöskin, hyvin hartaasti, että eutanasia saataisiin mahdolliseksi mahdollisimman pian. Siltä varalta, että nuppi toimii vaikka jalat ovat loppu.

Sitä odotellessa, kiroan kun en saa edes katossa olevaa lamppua vaihdetuksi ilman apua ja pelkään sitä päiväää jolloin minulla ei ole varaa maksaa siitä, että joku tulisi sen vaihtamaan. Siihen asti haistatan pitkät sille mitä muut ajattelevat ja annan rockin soida.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.