Lukijoilta

Hyvät tavat kaunistavat – ja auttavat pärjäämään maailmassa

Riitta Salmi
Kirjoittaja haastaa koulut ja kodit viettämään tapakasvatuspäiviä tai -viikkoja. Tapojen tunteminen kasvattaa itseluottamusta ja vahvistaa uskoa omaan pärjäämiseen.
Kirjoittaja haastaa koulut ja kodit viettämään tapakasvatuspäiviä tai -viikkoja. Tapojen tunteminen kasvattaa itseluottamusta ja vahvistaa uskoa omaan pärjäämiseen.

Haastaisin kaikki Suomen koulut ja jopa kodit viettämään tapakasvatuspäiviä tai -viikkoja. Positiivisen ilmapiirin täyttämän ja osallistavan teemaviikon tavoitteena olisi kiinnittää huomio käytöstapojen ja vuorovaikutustaitojen merkitykseen kouluissa, kodeissa ja tulevaisuuden työelämässä.

Tämä varmaan sopisi osaksi vaikka ilmiöoppimista. Onhan hyvä käytös ilmiö jo sellaisenaan.

Hyvät tavat kaunistavat, innostavat ja kannustavat. Tapakasvatus on yksi sekä esi- ja perusopetuksen että toisen asteen opetuksen tärkeimmistä kaikki oppiaineet läpäisevistä kokonaisuuksista. Suuressa maailmassa tapojen tunteminen kasvattaa itseluottamusta ja vahvistaa uskoa omaan pärjäämiseen.

Minusta suomalaisessa käyttäytymiskulttuurissa on viime aikoina tapahtunut muutos. Hyviä tapoja ei enää arvosteta riittävästi; kilpailuhenki, kovat arvot ja itsekkyys ovat lisääntyneet. Kodin, koulun ja yhteiskunnan on tehtävä yhteistyötä tapakasvatuksessa, sillä mikään näistä ei voi yksin selvitä näin haastavasta tehtävästä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ja se niin nuorten kuin aikuistenkin kielenkäyttö!

Hyvät tavat muodostuvat pienistä teoista; tervehtimisestä, silmiin katsomisesta puhuessa, kiittämisestä ja anteeksi pyytämisestä.

Esiin täytyy nostaa myös nykyajan vitsaus ja siunaus: älypuhelimet. Sosiaalinen media on erittäin hyvä asia, mutta sen käytössä pitäisi muistaa käytöstavat. Ole siellä missä olet myös henkisesti. Aikaa pitää kunnioittaa.

Hyviä tapoja ei enää arvosteta riittävästi; kilpailuhenki, kovat arvot ja itsekkyys ovat lisääntyneet.

Kiitoksella ei kukaan elä, eikä sillä vatsaa täytetä, mutta on itsetuntoa kohottavaa kuulla oma nimi julkisen kiitoksen yhteydessä. Kiitoksen ei tarvitse olla toki julkistakaan, kun se jo lämmittää mieltä. Kiitos huomataan erityisesti silloin, kun se puuttuu.

Ja kuinka vaikeata se meille itse kullekin on joskus tekemämme virheen jälkeen sanoa yksinkertaisesti anteeksi. Monesti sen ääneen sanominen laukaisee vaikeankin tilanteen.

Hyvät tavat korostuvat tänä päivänä työelämässä ehkä jopa aiempaa enemmän. Nythän ollaan hyvin paljon etäpalavereissa, ja silloin kun kohdataan, hyvät käytöstavat korostuvat. Osallisuus, ryhmätyöskentely ja toisen huomioon ottaminen ovat avainkäsitteitä työelämässä, ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa.

Huomaavaisen kumppanin tuntee taidosta kuunnella. Jos toisella nyt kerta kaikkiaan on omasta mielestään sanottavaa, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kuunnella. On kovin tahditonta keskeyttää keskustelukumppanin puheenvuoro.

Hyvän palvelukokemuksen jälkeen meillä jokaisella on ilo sanoa – kiitos!

Jarmo Linkosaari

seniorikansalainen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Pysyvät käytännöt
"teemaviikon tavoitteena olisi kiinnittää huomio käytöstapojen ja vuorovaikutustaitojen merkitykseen kouluissa"
- ei tuollaisella tempauksella olisi mitään merkitystä. Kouluun pitää saada pysyviä määräyksiä. Pipo tai lakki pois päästä luokassa, kännykät lokeroon luokkahuoneessa, opettajalle kiroilusta rehtorin puhuttelu ja jälki-istunto, järjestyksenvalvojat hoitamaan kurinpitotoimenpiteet jne. Nuorille tekisi ylipäätänsä hyvää, että olisi sääntöjä, joita pitää oikeasti noudattaa ja joiden rikkomisesta olisi seurauksensa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Pysyvät käytännöt
Kampanjoiden teho on kyseenalainen, mutta toistuessaan se voisi ehkä vaikuttaa edes vähän. Esim. erityisen hyvän käytöksen päivä kerran viikossa, erityisen hyvän käytöksen viikko kuukausittain tai erittäin hyvän käytöksen kuukausi vuosittain. Silloin asiasta puhuttaisiin paljon ja siihen kiinnitettäisiin huomiota tavallista enemmän.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Maassa maan tavalla
Olen täysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa.
Hesarissa oli viime viikolla juttu miten japanilaista sushia pitäisi syödä, käytetäänkö siihen puikkoja vai ei, jne. Osa oli sitä mieltä, että kunhan tökkää siihen haarukan ja lilluttaa sitä soijakastikkeessa, kun taas haastateltu kertoi että sen kalapuolta pitää käyttää kastikkeessa, ettei riisiä tippuisi kastikkeeseen.

Keskustelu oli vilkasta puoleen jos toiseen, kunnes pääsin kommenttiin, jossa kirjoittaja kertoi, että tärkeintä on huomioonottaminen. Jos on tullut kutsutuksi tilaisuuteen, johon isäntäväki on käyttänyt aikaa ja vaivaa tehdäkseen kaiken perinteisten tapojen mukaan (ja olettaa että niitä vieraatkin kunnioittaisivat) – on syytä niitä myös kunnioittaa.

Meillä tapa- ja käytöskulttuurikin on hyvin nuorta (verrattuna moneen muuhun maahan) ja siksi niitä ei ehkä ymmärretä. Matkalla on tainnut unohtua kaikki muukin kasvatus.
Diplomaatit ja kirjeenvaihtajat tutustuvat hyvinkin tarkkaan isäntämaansa kulttuuriin ja tapoihin. Ehkä heidän pitäisi eläkkeellä siirtyä kasvattamaan suomalaisia ulkomaan ihmeisiiin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aimäävai?
Vast: Maassa maan tavalla
@Sivustaseuraaja
Samaa mieltä.

Tuo diplomaattien tietojen hyödyntäminen erilaisten tapakulttuurien opiskelussa on hyvä idea. Jos tuntee tällaisia henkilöitä, heistä huomaa (vaikkei heidän taustaansa tietäisi) aivan normaalissa kanssakäymisessä eräänlaisen luontevuuden vaikkapa juuri tällaisissa tapakulttuuriin liittyvissä asioissa. Lisäksi he usein tuntevat asemamaidensa historiaa ja kulttuuria hyvinkin syvällisesti.

Mutta käsitykseni on, että japanilaisten kanssa voi olla melko rennosti: he eivät useimmiten edes odota, että länsimaalaiset osaisivat käyttäytyä japanilaisittain ajatellen "oikein". Kääntäjä Kai Nieminen on kertonut hauskasti, miten häneen suhtauduttiin Japanissa, kun tuli ilmi, että hän osaa japania - ei ainostaan puhua ja kirjoittaa nykykieltä, vaan myös vanhoja harvinaisia kirjainmerkkejä, jotka nykyjapanilaisille ovat tuntemattomia - ei oikein tiedetty, miten tällaiseen kummajaiseen tulisi suhtautua . . .
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Maassa maan tavalla
No minusta hyvä käytös ei kyllä tarkoita, että on opiskeltava muiden maiden pöytätapoja mainitulla tarkkuudella (kuinka sushi kuuluu kastaa). Siivo käytös ja mallin ottaminen muilta, kuten isäntäväeltä, voisi minusta riittää kaikkialla maailmassa. Eri asia tietenkin, jos asuu tai käy usein jossain ulkomailla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aimäävai?
Vast: Maassa maan tavalla
@Angus
Tuo sushin kastelu on tietysti vähän triviaali esimerkki.

Mutta "normal decency", vaikka hyvä yleisohje onkin - vähän kuin Välskärin kertomusten talonpoikaistavat - raapaistaan jalkaa, otetaan hattu päästä eikä syljetä lattialle - saattavat tuntua perämetsäläisittäin ihan riittäviltä, ei tietenkään tarkoita, ettei sitä jopa ihan ulkomaalaisten tapoja saata rehti havumetsäläinen, jolla on kampaus keskellä päätä ja joka ei ole oppinut "herrastelemaan", opiskella ja noudattaa. Ei se "aitous" ja ugrilainen "konstailemattomuus" siitä suuremmin kärsi?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.