Lukijoilta

Korkeakoulutuksesta ei ole varaa säästää

Timo Jerkku
Rahoituksen tulisi mahdollistaa korkeakoulujen strateginen kehittäminen nykyisten pikarahoituksien perässä juoksemisen asemesta, sanoo kirjoittaja.
Rahoituksen tulisi mahdollistaa korkeakoulujen strateginen kehittäminen nykyisten pikarahoituksien perässä juoksemisen asemesta, sanoo kirjoittaja.

Tänä vuonna ammattikorkeakouluista (AMK) valmistuu arviolta 32 350 ammattilaista; se on puolet Suomen korkeakoulututkinnon saajista. Ammattikorkeakoulujen tutkintokohtaista rahoitusta on kymmenessä vuodessa leikattu lähes puolet. Samaan aikaan työelämä potee osaajapulaa, ja Suomen tuottavuuskehitys laahaa euroalueen heikoimpien joukossa.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus ilman arvonlisäosuuksia on pudonnut kymmenessä vuodessa reilusta 950 miljoonan euron vuosittaisesta tasosta noin 150 miljoonalla eurolla. Samalla tutkintojen saaneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut yli 8 500. Ammattikorkeakouluissa tehty tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö rahoitetaan lähes kokonaan perusrahoituksen ulkopuolisella hankerahalla.

Vertailukohdan tälle saa yliopistojen rahoituksesta. Se on nykyisellään noin 1 673 miljoonaa euroa ja tieteen tutkimuksen rahoitus kaikkiaan noin 2 500 miljoonaa euroa, hieman laskentatavasta riippuen. Tähän kokonaisrahoitukseen oli suunnitteilla 35 miljoonan euron leikkaus, joka peruttiin tiistain budjettiriihessä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tulevaisuus tarvitsee tekijänsä. Hallitusohjelmassa tavoitteena on ratkaista osaajapulaa ja tuottavuuskehitystä nostamalla koulutustasoa siten, että puolet nuorten ikäluokasta saa korkeakoulutuksen.

Nykyinen rahoitus ei mahdollista tätä. Suomen rahoitusmalli pakottaa korkeakoulut kilpailemaan toisiaan vastaan. Tässä rahoitusmalli on yksi maailman raaimpia. Keskinäinen kilpailu yhdistettynä leikkauksiin on yksi syy osaajapulaan.

Rahoitusta pitää kehittää pitkäjänteisemmäksi. Nykyinen malli näännyttää korkeakouluyhteisön jäsenet ja heikentää työssä ja opinnoissa jaksamista. Leikatut eurot näkyvät arjessa työhyvinvoinnin heikkenemisenä. Työkuorman kasvaessa voimia digiloikkaan ei enää riitä.

Menestyneet taloudet ovat sijoittaneet ekosysteemeihin. Näistä puhumme, mutta rahoitusta näille on vaikea saada; sellaisen synnyttäminen on vaalikautta pidempi prosessi. Rahoituksen tulisi mahdollistaa korkeakoulujen strateginen kehittäminen nykyisten pikarahoituksien perässä juoksemisen asemesta.

Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta innovaatiotoiminnan rahoitusta pitää kehittää tukemaan yritysten TKI-investointeja osaamiseen ja kehittämiseen. Parannetaan yritysten innovaatiosetelijärjestelmää, jolla yritysten ja korkeakoulujen rahoitusta voidaan kohdentaa entistä vaikuttavammin. Samoin rahoituksessa opiskelijoiden rooli tekijöinä tulee nostaa kriteeriksi.

Nämä askelet vievät kohti kestävämpää ja vaikuttavampaa korkeakoulujärjestelmää.

Matti Sarén

Kajaanin ammattikorkeakoulu, rehtori

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston, Arene Ry:n 2. varapuheenjohtaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Korkeakoulutuksesta ei ole varaa säästää
Tämä on tärkeää asiaa tärkeästä aiheesta. Yliopistojen rahoitusta alettiin nipistää ja raha sitoa esim. suoritettuihin tutkintoihin oman opiskeluaikanani loppupuolella, eikä se edes silloin näyttänyt tuovan mukanaan mitään hyvää. Sen jälkeen olen lukenut korkeakoulujen kilpailusta omassa varainhankinnassa ja valtion rahoista, enkä voi uskoa tällaisen olevan kovin siunauksellista tutkimukselle ja opetukselle.

Kirjoitus sisänsä siis on asiaa, mutta ihmettelin hetken toteamusta "Menestyneet taloudet ovat sijoittaneet ekosysteemeihin". Laajasti ottaen voi ehkä, lähinnä vertauskuvallisesti, ajatella korkeakoulua "ekosysteeminä", mutta sanan tavanomainen merkitys kyllä viittaa biologisiin ekosysteemeihin. Jos kirjoittaja tarkoittaa biologista ekosysteemiä, niin miten mihinkään liittyy se, jos menestyneet taloudet ovat "sijoittaneet" (?) niihin?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.