Lukijoilta

Ratkaisu työvoimapulaan löytyy työnantajahaastatteluista ja aluetason yhteistyöstä

Jane Iltanen
Työantajien kontaktoinnit ja haastattelut sopivat kirjoittajien mielestä hyvin hallituksen tavoittelemaan ns. pohjoismaiseen työvälitysmalliin.
Työantajien kontaktoinnit ja haastattelut sopivat kirjoittajien mielestä hyvin hallituksen tavoittelemaan ns. pohjoismaiseen työvälitysmalliin.

Kauppakamarien tuoreen kyselyn mukaan lähes 75 prosenttia yrityksistä kärsii työvoimapulasta. Ongelman ratkaisuksi tarjotaan työttömien työttömyysturvan leikkauksia ja muita ns. työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia.

Työnhakijoiden työmarkkinakelpoisuutta ja osaamista ei paranneta heidän toimeentuloansa kurjistamalla. Tarvitaan muita ratkaisuja.

Työvoimaa Suomessa kyllä riittää, kun reservissä on tällä hetkellä yli 300 000 työtöntä. Pulaa on vain osaamisesta, mikäli työnantajia on uskominen.

Työvoimapulan ja kohtaanto-ongelmien juurisyynä on, että työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi ei ole pystynyt tunnistamaan työelämän muutoksia. Suomessa on pitkään panostettu määrälliseen koulutustarpeiden ennakointiin. Tästä on esimerkkinä OPH:ssa tehty työ. Myönteistä on, että aivan viime vuosina on käynnistetty myös toimiala- ja klusteriperusteisia laadullisia ennakointiprosesseja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Työhallinnossa on kehitetty ammattibarometri. Se perustuu te-toimistojen asiantuntijoiden arvioihin noin 200 keskeisen työelämän ammatin alueellisista ja paikallisista lyhyen aikajänteen työvoiman kysynnän muutoksista sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta. Barometriä on tehty koko maassa nyt 10 vuotta, ja erityisesti sote-alan keskeiset ammatit – sairaanhoitajat, lääkärit ja lähihoitajat – ovat olleet jatkuvasti pula-ammatteja. Miksi barometrin tuloksiin ei ole reagoitu? Metalli-, rakennus- ja logistiikka-alojen ammattien tilanne sen sijaan on vaihdellut suhdanteiden mukaan.

Barometrin tulosten perusteella tulisi paikallis- ja aluetasolla käynnistää koko maassa ennakointikäytäntöjä, joissa kontaktoinnit esimerkiksi haastatteluilla kohdennetaan aloille ja työnantajiin, joilla esiintyy erityisesti ongelmia osaavan työvoiman hankinnassa.

Työhallinnossa tämän tyyppistä työtä on toisaalta tehty yksittäisinä hankkeina jo vuosikymmeniä. Valtakunnallisesti koordinoitua ja ohjattua toimintaa ei ole kuitenkaan pystytty käynnistämään. Syynä lienee ollut te-toimistojen resurssipula.

Paikallistason kohtaanto-ongelmia ei mielestämme ratkaista valtakunnallisilla toimialaryhmillä. Sen sijaan tarvitaan valtakunnan tason tukea ja koordinaatiota alue- ja paikallistason ennakointiprosesseille.

Työnantajat tietävät, millaista osaamista avoimissa työpaikoissa tarvitaan ja te-hallinnossa tiedetään, millaista osaamista työnhakijoilla on. Haastattelujen tulokset analysoidaan aluetason raadeissa, joissa mukana ovat työnantajien ja te-hallinnon edustajien lisäksi myös oppilaitokset ja muut keskeiset aluetason toimijat. Tärkeää olisi kytkeä raateihin myös aluetason työmarkkinajärjestöt. Raadit tuottavat priorisoituja toimenpide-ehdotuksia työvoimapula- ja kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi.

Työantajien kontaktoinnit ja haastattelut sopivat hyvin hallituksen tavoittelemaan ns. pohjoismaiseen työvälitysmalliin. Etenkin Ruotsi ja Tanska ovat tehneet tällaisia työnantajahaastatteluita vuosikymmeniä.

Kaakkois-Suomen Etiäinen – koulutustarpeiden ennakointiprojektissa on menestyksellisesti kehitetty edelleen alue- ja paikallistason verkostoitumista ja saatu muun muassa oppilaitokset mukaan yrityshaastatteluihin. Ely-keskuksen jatkuvan oppimisen koordinaattori on jo vuoden koordinoinut esimerkillisesti alueellisia, noin 3–5 vuoden päähän ulottuvia toimialakohtaisia ennakointiprosesseja. Malli on käytössä nyt myös Etelä-Karjalassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Paikallistason kohtaanto-ongelmia ei mielestämme ratkaista valtakunnallisilla toimialaryhmillä. Sen sijaan tarvitaan valtakunnan tason tukea ja koordinaatiota alue- ja paikallistason ennakointiprosesseille.

Marinin hallitus onkin tehnyt mielestämme oikean päätöksen perustamalla Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen, jossa opetus- ja te-hallinnon asiantuntijat alkavat resursoida ja ohjata toivottavasti myös aluetason ennakointia.

Suomessa alueilla on kehitetty ja toteutettu jo vuosia kansainvälisestikin arvostettuja ennakointikäytäntöjä. Nämä tarvitsevat tietenkin jatkuvaa kehittämistä ja parantamista. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan.

Yrjö Myllylä

YTT, Delfoi-manager, Salo

Jouni Marttinen

VTM, ennakoinnin asiantuntija, Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (13)

Vanhimmat ensin
Vastaa
vexi
Vapaa-aikaa arvostavan, muuten mukavuudenhaluisen dilemma
Yllä kirjoitetaan : "Työnhakijoiden työmarkkinakelpoisuutta ja osaamista ei paranneta heidän toimeentuloansa kurjistamalla". Kyllä rahahanan laittaminen pienemmälle pistäisi etuisuuksien varassa elelevän vapaa-aikahakuisen työkykyisen miettimään, josko rupeaisi harkitsemaan töihin menemistä. Epämukavuudesta huolimatta. Yhteiskuntamme tarjoaa, kuten esimerkiksi nimeltämainitsemattomissa TV-sarjoissakin näytetetään, täyden ylöspidon: asunnon ja käyttörahat ihmiselle, joka ei ole hankkinut ammattia, ei käy työssä , ja lapsiakin saattaa olla tehtynä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Joku Jaskanen
Vast: Vapaa-aikaa arvostavan, muuten mukavuudenhaluisen dilemma
Vexi ei ole pahemmin töitä hakenut, hyvä niin jos on vakituinen työ mikä pysyy vuodesta toiseen. Ei avoimia työpaikkoja synny työtöntä potkimalla. Palkanmaksu halukkuuskin on siellä työnantajan puolella.

Itsellä on koulutusta ja kokemusta, mutta ikää jo yli 50 vuotta. 47 vuotiaana irtisanottiin ja sen jälkeen yli tuhannen työhakemuksen jälkeen luovutin. CV sitä ja tätä kursseja on käyty, yksi uusi ammattitutkintokin taskussa.

Mutta kun ei enää kelpaa niin ei kelpaa. Työhaluja olisi ja kroppakin on kunnossa. Aktiivileikkuri kakkosta odotellessa...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alf
Vast: Vapaa-aikaa arvostavan, muuten mukavuudenhaluisen dilemma
Valitettavasti logiikkasi ontuu. Työnhakijoiden työmarkkinakelpoisuus ja osaaminen paranee siis yksinkertaisesti vain "harkitsemalla töihin menemistä". Jutun tekstistä kuitenkin selviää, että työnantajilla ei suinkaan ole pulaa "töihin menoa harkitsevista" vaan nimenomaan osaajista. Siis jos työnantajia on uskominen.

Sitäpaitsi...mihinkään palkkatöihin ei vaan "mennä", sinne päästään...jos päästään. Työnantaja päättää kenet palkataan, ei työnhakija. Mikäli olet toista mieltä niin voit käydä itse kokeilemassa.

Uskoa tietenkin voit ihan mihin itse haluat, se on Sinun perustuslaillinen oikeutesi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sebulon
Vast: Vapaa-aikaa arvostavan, muuten mukavuudenhaluisen dilemma
Joku Jaskanen: Hyvä kirjoitus. Ihmetyttää miksi media ja varsinkin Yle jatkuvasti hokevat työvoimapulaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Vapaa-aikaa arvostavan, muuten mukavuudenhaluisen dilemma
Työtön saa noin 800 € kuukaudessa kaikkeen elämiseen. Haluaako joku vapaaehtoisesti tänä päivänä elää tällaisessa köyhyydessä? Vexin mielestä tästä pitää vielä reilusti nipistää, jotta työttömän kannattaa hakeutua Hesburgerille töihin. Siellä ilmeisesti maksetaan tämän tason 800 €/kk alle.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Joku Jaskanen
Vast: Vapaa-aikaa arvostavan, muuten mukavuudenhaluisen dilemma
Sebulon, saman ikäisiä tuttuja työttömiä löytyy lähipiiristä ja kursseilla tavattuja. Työhaluja ja aivan takuulla kokemusta löytyy kaikilta. Useilta eri aloilta ja myös alan vaihtajia. Eräskin nuori cv kurssikaveri haki kaikkia avoimia rakennusapulaisen ja vastaavia paikkoja varsinais-suomen alueelta, eikä yhtään haastattelukutsua 6 viikon kurssin aikana, perustutkinto suoritettuna.

Alf, harva työnantaja enää itse hakee/valitsee työntekijöitä, sen tekee joku muu. Jos ja kun se joku muu saa 500 hakemusta niin 400 lentää roskiin parin sekunnin vilkaisun jälkeen, sadasta katsotaan viimeisin työpaikka, ehkä 20 luetaan, 5 haastatellaan, työnantaja saa 2 mistä valita.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alf
Vast: Vapaa-aikaa arvostavan, muuten mukavuudenhaluisen dilemma
KELAn maksama työttömän peruspäiväraha on 33,78 €/pvä.
Noin 22 arkipäivää kuukaudessa tekee siis yhteensä 743,16 €
Kun siitä vähennetään 20 % vero niin työttömälle jää käteen kuukaudessa 594,53 €

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alf
Vast: Vapaa-aikaa arvostavan, muuten mukavuudenhaluisen dilemma
"Harva työnantaja enää itse hakee/valitsee työntekijöitä, sen tekee joku muu."

Siinä tapauksessa en enää yhtään ihmettele "kohtaanto-ongelmia". Minullekin tulisi satavarmasti ihan samanlaisia ongelmia jos joku muu valitsisi minulle, pelkästään papereiden perusteella, "sopivimmat" vaimoehdokkaat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Vapaa-aikaa arvostavan, muuten mukavuudenhaluisen dilemma
vexi: "Kyllä rahahanan laittaminen pienemmälle pistäisi etuisuuksien varassa elelevän vapaa-aikahakuisen työkykyisen miettimään, josko rupeaisi harkitsemaan töihin menemistä. Epämukavuudesta huolimatta."

Tuollaisia vexityylisiä kirjoituksia ei enää nykyään paljon näy, onneksi.
Leimakirves heiluu oikein kunnolla, työttömät ovat 'vapaa-aikahakuisia' ja työhön meno olisi epämukavaa.
Aiemminhan oli hyvinkin yleistä se että ongelmat sivuutettiin sillä että julistettiin työttömät itse syypäiksi omaan työttömyyteensä.

Se on luonnollisesti selvää että aina osa etuuksien saajista on huijareita. Mutta tuossa vexin systeemissä on se paha vika että se ei erottele huijareita 'oikeista' työttömistä vaan rankaisee kaikkia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Omia näkemyksiäni
Vai ennakoinnista avain onneen. Mikäpä siinä, kyllähän ennakointia varmaan tarvitaan.

Itse suhtaudun aavistuksen skeptisesti tämän keinon autuaaksi tekevään voimaan. Epäilen, että työvoimapula ei ole aivan niin kipeä kuin työnantajat esittävät. Epäilen myös, että pulaa on erityisesti nöyrästä ja matalapalkkaisesta työvoimasta, paljon enemmän kuin tosiosaajista. Tämän vuoksi työnantajaleirin konstit ovat jotain ihan muuta kuin ennakointi ja koulutus: työttömyysturvan leikkaukset, paikallinen "sopiminen" ja (halpa)työvoiman laaja tuonti.

En ole havainnut työnantajapuolella erityisemmin kiinnostusta ennakoida työvoima- ja osaamistarpeita, saati itse tehdä jotain koulutuksen eteen. Valtiolta halutaan heti tarvittaessa täsmäkoulutettua, täysin osaavaa työvoimaa, joka tyytyy aloittelijan palkkaan ja "joustoihin". Koska tämä on melko mahdoton yhtälö nopeasti muuttuvassa maailmassa, nousevat näkyvästi esiin työnantajapuolen omat suosikkikeinot, jostain syystä median usein auliisti rummuttamina.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Joku Jaskanen
Vast: Omia näkemyksiäni
Täysin ilmaiset työkokeilijat ja harjoittelijat kelpaa kyllä varsinkin jos heillä on omat työvaatteet. Säätiöille yms myös kelpaa hyvin 100% palkkatuetut.

Kohta käy niin hassusti että oma väki on työttömänä ja työt tekee halpaväki. Mistä sitten tulevat hallitukset saa tarpeeksi veroja kerättyä annettavaksi ulkomaille?

Miten voi olla pulaa jos on yli 300000 työtöntä?
"Voivoi", "pankkitililläni on vain 300000 €", "nyt on niin kauhea pula rahasta"...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alf
Vast: Omia näkemyksiäni
Ilmaisilla työkokeilijoilla on todellakin kova kysyntä. Muutama vuosi sitten työttömänä ollessani olin ns. työkokeilussa eräässä paikassa, siis pelkällä työmarkkinatuella + 9€/pvä kulukorvauksella (ei muita tukia). Vanhat, risaiset haalarit tosin sain talon puolesta käyttööni. Jonkinlainen etuushan sekin toki on...

Siinä kiinteistönhuoltohommissa työskennellessäni minuun kiinnitti huomionsa samassa rakennuksessa sijaitsevan toisen yrityksen vetäjä. Hän kysyi ensin työkokeilusopimukseni kestoa ja kuultuaan sen tarjosi minulle sitten, heti sopimukseni umpeutumisen jälkeen, työkokeilupaikkaa omassa lafkassaan. Minusta siis suorastaan kilpailtiin...mutta vain niinkauan kun tekisin työni ilmaiseksi.

Aloin viimeistään siinä vaiheessa tajuta miten homma nykyään toimii. En ottanut tarjousta vastaan enkä ole sen koommin orj...öh, suokaa anteeksi...siis työkokeiluja tehnyt. Miksi ihmeessä minun ylipäätään pitäisi tehdä joillekin toisille töitä...ilman palkkaa?

Mikäli löytyy heitä, joiden mielestä työttömillä teetetty ilmaistyö on "ihan ok", niin toivotan nämä henkilöt tervetulleiksi meille töihin ihan koska vaan. Omat eväät, työvaatteet ja kovat työhalut mukaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Hima-Hönö
Kenties tyhmä päätelmä
Työnantajat tarvitsevat osaavaa työvoimaa.
Tuosta voi päätellä ettei vika ole Suomalaisen työttömän.
Vika on Suomalaisessa koulutuksessa.
Filippiiniläiset osaavat kouluttaa osaavia sairaanhoitajia.
Ukrainalaiset osaavat kouluttaa osaavia maataloustyöläisiä.
Thaimaalaiset osaavat kouluttaa osaavia marjanpoimijoita.
Useassa maassa osataan kouluttaa osaavia rakennustyöntekijöitä.
Sensijaan on epäselvää missä osataan kouluttaa osaavia johtajia.
Joten älkäämme syytelkö Suomalaisia osaamattomia työttömiä.

Sulake kärähti eikä sähköä tule.
Onko se pistorasian syytä jos vika onkin johdossa?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.