Lukijoilta

Lapset ovat jäämässä koronataskuun rajoituksien poistuessa

Riitta Salmi
Miten lapsia voidaan suojata rajoitusten purkamisen jälkeen tartunnoilta kouluissa ja päiväkodeissa, kun se ei tällä hetkelläkään näytä onnistuvan riittävän hyvin, kysyy kirjoittaja.
Miten lapsia voidaan suojata rajoitusten purkamisen jälkeen tartunnoilta kouluissa ja päiväkodeissa, kun se ei tällä hetkelläkään näytä onnistuvan riittävän hyvin, kysyy kirjoittaja.

Hallitus on kertonut uudesta koronastrategiastaan, jossa rajoituksia poistetaan asteittain. Uutiset kurimuksen loppumisesta ovat kyllä tervetulleita, mutta niiden ajoitus tuntuu ennenaikaiselta.

En katso asiaa riippumattomana, vaan täysin omasta kuplastani käsin: olen opettaja Turun seudulla sijaitsevassa yläkoulussa ja kahden turkulaisen alle 12-vuotiaan lapsen äiti.

Nyt jo uusien tartuntojen painopiste on siirtynyt rokottamattomiin ja puutteellisesti rokotettuihin väestöryhmiin: siis alle 20-vuotiaisiin.

Opetan päivittäin useita reilun parinkymmenen oppilaan yläkouluryhmiä (12–16-vuotiaita nuoria). Miltei jokaiselta luokalta paikalta on puuttunut viime viikkoina 5–8 oppilasta. Yksi tai muutama oppilas on sairastunut koronaan, osa altistunut ja karanteenissa, 1–2 muuten sairaana tai odottamassa koronatestiin pääsyä tai testitulosta.

Yläkouluikäisistä vasta hiukan yli 60 prosenttia on saanut ensimmäisen rokotteen. Siis vasta ensimmäisen rokotteen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lapseni käyvät alakoulua, missä vain vanhimmilla ikäluokilla on käytössä maskit eikä suurin osa lapsista ole saanut ensimmäistäkään rokotusta. Lasteni koulussa on määrätty ainakin kolme kokonaista luokkaa karanteeniin tämän syksyn aikana luokassa tapahtuneen korona-altistumisen vuoksi. Yksi näistä oli ekaluokka, jonka oppilaat olivat ehtineet käymään vain reilun viikon koulua ennen karanteeniin joutumista.

Lasten harrastuksissa tartuntoja on esiintynyt niin ikään elo-syyskuussa, minkä seurauksena tapahtumia on jouduttu perumaan.

Jätämmekö nämä kaikista pienimmät ainoina koko yhteiskunnassamme ottamaan vastaan koronan?

Samaan aikaan hallitus on luokitellut lähiopetuksen alhaisen riskin tilanteeksi.

Kun yläkoululaiset muutaman viikon päästä ovat saaneet toisenkin rokotuksen, tartunnat tulevat siirtymään yhä vahvemmin alakouluihin ja päiväkoteihin – pienimpiin ja täysin rokottamattomiin lapsiin.

Lapset ovat joutuneet koronan aikana tekemään todella paljon uhrauksia. Lyhyestä lapsuudesta kaksi vuotta on kulunut rajoitusten alla: on käyty koulua etäopetuksessa, kärsitty koronatesteistä ja oltu viikkoja karanteenissa. Harrastuksiin ei ole päästy moniin kuukausiin eikä synttäreitä ole voitu juhlia kavereiden kanssa jo toisena vuotena peräkkäin.

Meillä aikuisilla on jo kova kiire elämään normaalia elämää. Se tuntuu oikeutetulta, kun itse lukeutuu täysin rokotettuun väestönosaan. Mutta jätämmekö nämä kaikista pienimmät ainoina koko yhteiskunnassamme ottamaan vastaan koronan?

Miten lapsia voidaan suojata rajoitusten purkamisen jälkeen tartunnoilta kouluissa ja päiväkodeissa, kun se ei tällä hetkelläkään näytä onnistuvan riittävän hyvin? Milloin lapsilla on mahdollisuus saada koronarokote ja siirtyä normaaliin elämään? Miksi asiasta vaietaan julkisuudessa?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Opettaja-äiti

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.