Lukijoilta

Koronan luoma koulutuskriisi on maailman yhteinen haaste

Tuula Heinilä
Lapset pääsevät palaamaan kouluun, kun saamme pandemian pysäytettyä ja onnistumme rokotteiden jakamisessa reilusti myös kehittyville maille, jotta yhteiskuntia voidaan avata kaikkialla, sanovat kirjoittajat.
Lapset pääsevät palaamaan kouluun, kun saamme pandemian pysäytettyä ja onnistumme rokotteiden jakamisessa reilusti myös kehittyville maille, jotta yhteiskuntia voidaan avata kaikkialla, sanovat kirjoittajat.

Syksyn koulutaival alkoi hyvissä merkeissä, sillä lapset ja nuoret pystyivät aloittamaan koulun lähiopetuksessa tuttujen opettajien ja tovereiden ympäröimänä.

Maailmalla tilanne on toinen. Koronan vuoksi pahimmillaan miljardi lasta oli poissa koulusta. Lähiopetukseen ei ole vieläkään voitu kaikkialla palata ja pitkä opetuksen keskeytys on tuonut takapakkia oppimiseen.

Kansainväliset kehitysjärjestöt ovat huolissaan koronapandemian vaikutuksista koulutukseen ja oppimiseen. Kansainvälisenä lukutaitopäivänä 8.9. on hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan, mihin suuntaan olemme menossa.

Pandemian vuoksi maailmassa on menetetty arviolta yli 20 vuoden koulutussaavutukset ja pelkäämme, että jopa 50 miljoonaa lasta putoaa koulusta pysyvästi.

Sittenkin kun kouluun palataan, on edessä menetetyn ajan kiinni kurominen. 168 miljoonan lapsen koulu on ollut suljettuna kokonaisen vuoden ajan ja jos etäopiskelu on ollut mahdotonta, on moni lapsi voinut menettää kokonaisen kouluvuoden.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koulutuskriisi on maailman yhteinen haaste. YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteena on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet vuoteen 2030 mennessä.

Mutta miten voimme saavuttaa tavoitteen, kun haasteet kasvavat?

Ratkaisut löytyvät koulutuksen rahoituksesta, koulutuksen laadusta ja koulunkäyntiä tukevasta työstä. Vauraiden maiden pitää pystyä kuromaan kiinni rahoitusvaje, joka estää koulutuksen laajenemista kaikkien lasten ulottuville. Kouluun pääsy ei toisaalta aina takaa oppimista, minkä vuoksi tukea tarvitaan myös koulutuksen laatuun. Kehitysyhteistyöllä taas tuetaan yhteiskuntien kehitystä, jotta perheillä on mahdollisuuksia lähettää lapset kouluun.

Pandemian vuoksi maailmassa on menetetty arviolta yli 20 vuoden koulutussaavutukset ja pelkäämme, että jopa 50 miljoonaa lasta putoaa koulusta pysyvästi.

Suomalaisten etu on, että kaikkialla maailmassa lapset ja nuoret saavat koulutusta, hyvän elämän edellytykset, mahdollisuudet työllistyä, taitoja osallistua yhteiskuntansa kehittämiseen ja mahdollisuudet tavoitella unelmiaan.

Koulutuksen avulla tuetaan yhteiskuntia kestävämpään tulevaisuuteen, puututaan eriarvoisuuden kasvuun ja tuetaan ihmisoikeuksien toteutumista.

Jotta onnistumme vuoden 2030 koulutustavoitteessa, tarvitsemme valtion, yksityisen sektorin, tieteen, kansalaisten ja järjestöjen tuen. Ennen muuta vaaditaan ilmapiiri, joka on valmis tukemaan kehitystä ja ymmärtää koulutuksen merkityksen maailman monimutkaisten haasteiden ratkaisuissa.

Milloin lapset pääsevät palaamaan kouluun? Silloin, kun saamme pandemian pysäytettyä ja onnistumme rokotteiden jakamisessa reilusti myös kehittyville maille, jotta yhteiskuntia voidaan avata kaikkialla.

Harri Hakola

Fida International

Ossi Heinänen

Plan International Suomi

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jouni Hemberg

Kirkon Ulkomaanapu

Hanna Markkula-Kivisilta

Pelastakaa Lapset

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.