Lukijoilta

Neuvolapalveluja ei pidä unohtaa sote-uudistuksessa

Ari-Matti Ruuska
Kirjoittajan mielestä sote-uudistuksessa on ensisijaista turvata neuvoloiden henkilöstöresurssit julkisissa palveluissa.
Kirjoittajan mielestä sote-uudistuksessa on ensisijaista turvata neuvoloiden henkilöstöresurssit julkisissa palveluissa.

Turun Sanomat kirjoitti 5.9. Turun poliitikkojen syksyn haasteista. Aiheeseen liittyen on säästösyistä kysytty, miksi terveille lapsille järjestetään terveystarkastuksia neuvoloissa. Joidenkin mukaan niukat resurssit tulisi kohdentaa ensisijaisesti eniten tukea tarvitseville.

Missä ja miten nämä eniten tukea tarvitsevat sitten tavoitettaisiin? Tutkimusten mukaan vanhemmat eivät välttämättä kuormittavissa tilanteissa (muun muassa ero, väkivalta, työttömyys) jaksa hakea apua itselleen tai lapselleen. Osa vanhemmista ei halua jakaa huoliaan neuvolassa tai haluaa välttää palveluja mahdollisten lastensuojelutoimenpiteiden pelossa.

Viive avun saannissa saattaa aiheuttaa lapselle ja vanhemmalle ylimääräistä huolta sekä ongelmien syvenemistä ja hoitokustannusten kasvua.

Kaikilla perheillä on sosioekonomisesta asemasta huolimatta jossain elämänvaiheessa tiedon, tuen ja avun tarvetta. Lapsen odotusaika ja pikkulapsiperheen aika muodostavat muutosvaiheen iloineen ja huolenaiheineen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tiedon ja tuen tarjoaminen ovat neuvoloiden perustehtäviä. Säännölliset tapaamiset raskausaikana ja erityisesti vauvan ensimmäisen ikävuoden aikana tukevat tuttuutta ja luottamusta sekä perheen voimavarojen vahvistamista ja ongelmien puheeksi ottoa.

Neuvolahenkilöstön tekemä kansanterveystyö on merkittävää. Esimerkiksi korkea rokotuskattavuus on neuvoloiden ansiota. Rokotusten on arvioitu säästävän yhteiskunnan kustannuksia vähintään 100 miljoonaa euroa joka vuosi. Myös lasten näönseuranta toiminnallisen heikkonäköisyyden havaitsemisessa ja kuulovian varhainen tunnistaminen seulonnassa on todettu kustannusvaikuttaviksi.

Riittävästi resursoidut neuvolapalvelut koituvat lasten ja perheiden sekä koko yhteiskunnan parhaaksi.

Pikkulapsiperheet, joilla on esimerkiksi psykososiaalisia ongelmia, hyötyvät neuvoloiden tarjoamasta perhevalmennuksesta ja vertaistuesta. Neuvoloissa tehdään merkittävää edistävää mielenterveystyötä ja häiriöitä ehkäisevää työtä sekä räätälöidään varhaista hoitoa.

Vanhemmuutta tukemalla edistetään lapsen suotuisaa kasvuympäristöä ja koko perheen hyvinvointia. Lapsen varhaisiin elinvuosiin ja vanhemmuuden tukeen investointi aikaansaavat tutkimusten mukaan parhaimman tuoton.

Sote-uudistuksessa on ensisijaista turvata neuvoloiden henkilöstöresurssit julkisissa palveluissa. Henkilöstövajaus, uupuminen ja kiireisyys eivät edistä aitoa kohtaamista, tuen tarpeiden varhaista tunnistamista ja avun räätälöintiä sekä moniammatillista yhteistyötä.

Luottamuksen ja tuttuuden saavuttamiseksi on mahdollisuuksien mukaan turvattava perheelle pääsy saman terveydenhoitajan vastaanotolle. Riittävästi resursoidut neuvolapalvelut koituvat lasten ja perheiden sekä koko yhteiskunnan parhaaksi!

Tuovi Hakulinen

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

tutkimuspäällikkö (äitiys- ja lastenneuvolapalvelut), dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.