Hallituksen on pantava stoppi tiedeleikkauksille
Syksyn budjettiriiheltä tarvitaan konkreettisia toimia korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen palauttamiseksi. Kauniisti esitellyt tavoitteet eivät lämmitä, mikäli todellisuus on täysin muuta. Suomessa koulutus perustuu tutkimukseen ja tieteeseen ja leikkaukset tieteestä ovat leikkauksia koulutuksesta.
Valtioneuvosto on asettanut tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen (TKI) määrän tavoitteeksi 4 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt) vuoteen 2030 mennessä. Jo kevään puoliväliriihineuvotteluissa oli huomattavissa, että todellisuus näyttää täysin päinvastaiselta. Tavoitetta ei tulla saavuttamaan aikataulussa, mikäli leikkaukset jatkuvat. Tälläkin hetkellä rahoitus pyörii noin kolmessa prosentissa.
Pärjätäkseen globaalissa kilpailussa Suomen tulee panostaa monipuolisesti tutkimukseen sekä koulutusjärjestelmän kehittämiseen.
Leikkaukset tutkimuksesta ovat samalla leikkauksia koulutuksesta.
Pärjätäkseen globaalissa kilpailussa Suomen tulee panostaa monipuolisesti tutkimukseen sekä koulutusjärjestelmän kehittämiseen.
Me opiskelijat olemme huolissamme koulutuksen tulevaisuudesta. Samalla kun korkeakoulupaikkoja pyritään lisäämään hurjalla vauhdilla ilman riittävää rahoitusta, nousee huoli koulutuksen laadun säilymisestä nyt ja tulevaisuudessa.
Jos valmistuminen ei tarjoa riittäviä eväitä työelämän vaatimuksiin tai tutkimuksen tekemiseen, saako valtio haluamansa hyödyn korkeakoulutetuista?
Koulutusta tulee toteuttaa laatu edellä, eikä koulutuksesta tai tutkimuksesta ole enää varaa leikata yhtään.
Monet tahot, mukaan lukien Turun yliopisto, ovat ottaneet kantaa tiedeleikkauksiin. Myös Turun yliopiston ylioppilaskunta vetoaa hallitukseen, jotta jo suunnitellut leikkaukset perutaan ja koulutuksen ja tutkimuksen rahoitukseen investoidaan tavoitteiden mukaisesti.
Jenna Rautionaho
Aliisa Wahlsten
Turun yliopiston ylioppilaskunta
