Lukijoilta

Huolena homenokka – miksi metsojahti käynnistyy Varsinais-Suomessa?

Huomattava oli ällistykseni luettuani Metsästäjä-lehdestä metsojahdin tulevan luvalliseksi Varsinais-Suomessa 10.9.–30.9.2021!

Olematta asiantuntija en oikein usko lisääntyneiden avohakkuiden, vanhojen metsien katoamisen ja metsäalueiden pirstoutumisen mahdollistavan metsokantojen vahvistumista kestämään minkäänlaista verotusta.

Muuan tuttavani arveli ikääntyneiden riistapomojen tulleen liian laiskoiksi lähteäkseen kanalintujahtiin Itä-tai Pohjois-Suomeen. En filantrooppina ottanut kantaa, mutta kyllä ainakin täällä Liedon nurkilla saa metsiä koluta ukkometsoon tai koppeloon törmäämättä!

Kyllä ainakin täällä Liedon nurkilla saa metsiä koluta ukkometsoon tai koppeloon törmäämättä!

Toki viime kevättalvella Yliskulmalla poikkesi rivitalon pihalle "soidinhöperö" homenokka, mutta lähin koppelo kuului nähdyn Piikkiön suunnilla. En tiedä, tuliko treffejä!

Toivottavasti varsinaissuomalaiset riistanhoitoyhdistykset ja metsästysseurat ymmärtävät rauhoittaa alueillaan metsiemme komeimman linnun. Teerikantahan näyttikin keväisten soidinten perusteella voivan melko hyvin, kiusana aina kanahaukka.

Kehottaisin myös kaikkia metsästäjiä pienpeto- ja vieraslajipyyntiin, aktiiveille kiitos ja kunnia!

Juune Valtanen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ari Hyvönen
Siinäpä se
"..Olematta asiantuntija en oikein usko lisääntyneiden avohakkuiden, vanhojen metsien katoamisen ja metsäalueiden pirstoutumisen mahdollistavan metsokantojen vahvistumista kestämään minkäänlaista verotusta.." Kannattaa siis ottaa asoita selvää eikä uskoa "vihertietotoimistoa" minkä asiantuntemus on vielä kyseenalaisempaa kuin kuuluisa Esson baarin ja hevosmiesten tietotoimiston jakama tieto. Vihertietotoimisto toimii samalla tasolla kuin sotien aikaan Tiltun tietotoimisto.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hima-Hönö
Vast: Siinäpä se
Ari Hyvönen: Kannanottosi asiaan oli asiaa tietämättömän kannalta sekavaa.
Itse jättäisin kaikenlaisen metsissä ja muuallakin tapahtuvan ammuskelun pois.
Tämä oma kommenttini perustuu siihen oletukseen tai toiveeseen että keskusteltaisiin asiallisesti.
Itse en ole metsästäjä enkä luonnonsuojelija. Olen ehkä mietiskelijä enkä arvostelija.

Tämän sanon: Avohakkuu muka metsänhoitoa. Puoskarointia mielestäni.
Ken uskoo niin ??? Ken ei usko niin ??? Sanoisin että avohakkuun nähnyt huomaa
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ari Hyvönen
Vast: Siinäpä se
Hima-Hönö riisrakeskukset tietää riistan määrän ja metsoja riittää metsästettäväksi. Ja avohakkuu on riistalle parasta metsänhoitaja, parissa vuodessa alueella on suojaa ja ravintoa antavaa kasvustoa. Siis oikea tieto on tietoa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Siinäpä se
Metsokannat ovat taantumassa Etelä-Suomessa nimenomaan lähinnä avohakkuiden seurauksena. Tietoa löytyy helposti netistä.

Ylipäätään monet lintulajit suosivat vanhoja tai vaihtelevia metsiä, varsinkin isohkot kanalinnut.

Aika usein avohakkuualue jätetään todellisuudessa omilleen hakkuun jälkeen, sama se, mitä säännöt sanovat. Näin ainakin omalla mökkipaikkakunnallani. Ensin alue jää vaikeakulkuiseksi, on möykkyä ja kuoppaa, huonosti lahoavia risukasoja ja isojakin oksia. Kulkeminen ei juuri helpotu, kun paikalle nousee tiheää, huonosti kasvavaa vesakkoa. Tällaisia maastoja eivät suosi riistaeläimetkään. Jos sinne jokin elukka polun tekee, se saa varautua yli oman osansa punkkeihin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: Siinäpä se
Ari Hyvönen:
Metson kantaa ei ole Riistakeskuksen toimesta määritelty elinvoimaiseksi Varsinais-Suomessa tai muuallakaan. Riiistakolmiot-sivuston mukaan tänä vuonna kanta oli hieman normaalia suurempi, mutta ei mitenkään erityisen hyvä. Kyse on laiskuudesta, eihän näistä päättänyttä tahoa kiinnosta vaikka laji häviäisi sukupuuttoon, kunhan saa vaivattomasti oman paistin nyt ja heti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pasi Lehmuspelto
harhoja
Avohakkuiden lisääntymisen, vanhojen metsien katoamisen ja metsäalueiden pirstoutumisen näkeminen on silkkaa harhaa, metsä kasvaa enemmän kuin koskaan, vaikka maailmanlopun profeetat uskovatkin muuta näkevänsä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: harhoja
En myönnä, että näen harhoja, kun voin mökkipaikkakunnallani osoittaa koska tahansa vähintään 7 avohakkuualuetta, jotka ovat ilmaantuneet noin viimeisen 10 vuoden aikana. Hävinnyt metsä tosin oli pääosin täysi-ikäistä eikä erityisen vanhaa. Metsäalueet ovat todellakin pirstoutuneet.

Tilanne on erilainen etelän yleensä suht pienillä ja pohjoisen ja idän suurilla metsäalueilla. Kaikkialla kuitenkin avohakkuita tehdään edelleen - eräistä päinvastaisista väitteistä huolimatta -, kaikkialla vanhojakin metsiä kaadetaan, ja monin paikoin metsäalueet pirstaloituvat tämän johdosta.

Metsä saattaa kasvaa enemmän kuin koskaan muutamastakin syystä, kuten ilmastonmuutoksen tai maaseudun asutuksen vähenemisen myötä. Siitä se ei johdu, ettei enää hakattaisi avohakkuita ja vanhoja metsiä. Kasvuun kai lasketaan kaikki metsänkasvu, myös laajat talousmetsät, jotka eivät takaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kommentattori
Vast: harhoja
Pasi Lehmuspelto: Metsä kasvaakin enemmän kuin koskaan. Se kasvuvauhti ei vähennä metsäpalstojen pirstaleisuutta, mikä haittaa etenkin metsoa.

Avohakkuut tulee jatkossakin lisääntymään kun pyritään kohti 'muka ympäristöystävällistä' hiilineutraaliutta ja samalla aiheutetaan enemmän haittaa metsän lajeille kuin itse ilmastomuutos voisi ehkä joskus tulevaisuudessa aiheuttaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.