Lukijoilta

Paikallisjunaliikenteen käynnistävät radan varren kunnat

Lennart Holmberg
Maakunnan liitolla ei ole nykyisten tehtäviensä puitteissa toimivaltaa paikallisjunaliikenteen järjestämisessä. Käytännössä valta on varsinaissuomalaisilla radan varsien kunnilla, sanoo kirjoittaja.
Maakunnan liitolla ei ole nykyisten tehtäviensä puitteissa toimivaltaa paikallisjunaliikenteen järjestämisessä. Käytännössä valta on varsinaissuomalaisilla radan varsien kunnilla, sanoo kirjoittaja.

Puolue toisensa jälkeen on ilmaissut kannattavansa paikallisjunaliikenteen käynnistämistä Varsinais-Suomessa. Paikallisjunaliikenne on ollut pitkään yksi maakunnan liikennepolitiikan tavoitteista. Liikenne olisi osa maakunnallista joukkoliikennejärjestelmää. Osa joukkoliikenneketjua, joka kytkeytyy kumipyörillä kulkevaan joukkoliikenteeseen niin Föli-alueella kuin kaukoliikenteessä.

Raiteilla kulkeva joukkoliikenne yhdistää seutukunnat ja kytkee taajamat yhteen. Sillä olisi roolinsa myös osana ylimaakunnallista kasvukolmiokehitystä. Lisäksi se linkittyy vahvasti Turun ja Helsingin välin nopeaan junayhteyteen, Tunnin junaan.

Paikallisjunaliikenne on luonteva askel kestävän asunto- ja työmarkkina-alueen rakentamisessa. Käytännössä kyse on palvelusta valtion rataverkolla kolmeen suuntaan: Turku-Salo, Turku-Loimaa ja Turku-Uusikaupunki.

Uudenkaupungin radan sähköistyksen valmistumisen myötä kaikilla kolmella ratasuunnalla on hyvät ja tasavertaiset edellytykset raideliikenteen kehittämiseen. Lisäksi raideliikenteen rooli Naantaliin pitää arvioida vielä erikseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Haluaisin nähdä tulevaisuuden, jossa Uudenkaupungin autotehtaalle pendelöidään Turusta junalla. Tiedostan samalla sen, että asemalta tehtaalle pitää kehittää matkaketjua siinä samalla.

Suomessa ei olla viime vuosikymmeninä kehitetty merkittävää paikallisjunaliikennettä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Siksi suomalaista esimerkkiä ja sen vaikutuksia ei ole, mihin Varsinais-Suomen hanketta voisi peilata.

Sipilän hallitus käynnisti muutaman alueellisen junaliikenteen pilotin. Kyseessä oli kuitenkin yksittäiset yhteydet, joissa valtio oli liikenteen tilaaja. Pilotit eivät olleet laajempialaisia paikallisjunaliikenteen kokonaisuuksia.

Varsinais-Suomen kuntien omistaman maakunnan liiton rooli paikallisjunaliikenteessä on suunnittelijan rooli. Maakuntakaavassa on ratkaistu asemapaikat ja niiden ympäristön maankäyttö. Varsinais-Suomen liitto ja maakuntahallitus ovat vieneet suunnittelua eteenpäin osana maakunnan liikennejärjestelmätyötä. Viimeisimpänä on valmistunut paikallisjunaliikenteen asemapaikkojen kehittämissuunnitelma.

Raideliikenteen kehittämiseen liittyy useita tahoja ja niiden asema ei ole selkeä. Valtakunnallista päätäntävaltaa käyttää eduskunta, valtioneuvosto ja liikenne- ja viestintäministeriö. Alueellinen päätäntävalta on radanvarren kunnilla tai niiden delegoimina Föli-tyyppisillä toimijoilla. Väylävirasto, Traficom ja Fintraffic ovat asiantuntijavirastoja. VR ja mahdolliset muut operaattorit ovat junaliikennettä myyviä yrityksiä.

Paikallisjunaliikenne on luonteva askel kestävän asunto- ja työmarkkina-alueen rakentamisessa.

Paikallisjunaliikenteen käynnistäminen Varsinais-Suomessa edellyttää ainakin toimivaa ratainfraa, asemia ja niiden rakenteita, operointiin soveltuvaa kalustoa varakalustoineen sekä joukkoliikenneviranomaista, joka suunnittelee ja tilaa liikenteen, toteuttaa lippujärjestelmän sekä vastaa liikenteen taloudesta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pääkaupunkiseudulla HSL-liikenteen junakaluston omistaa kuntaomisteinen kalustoyhtiö, Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy. Ilman kalustoyhtiötä en usko koko Varsinais-Suomen kattavaa raideliikennettä syntyvän. Yhtiössä voi kuntien lisäksi olla mukana valtio, tai yhtiö voi olla yhteinen useamman maakunnan, esimerkiksi Pirkanmaan kanssa.

Paljon on puhuttu VR:n vanhan kaluston romuttamisesta. Tämän kaluston hyödyntäminen maakunnallisessa liikenteessä pitää objektiivisesti arvioida samalla kuitenkin kartoittaen muut mahdolliset kalustovaihtoehdot.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan toimivalta raideliikenteessä on ainoastaan valtiolla sekä sen lisäksi HSL:llä pääkaupunkiseudulla. Jotta paikallisjunat joskus Varsinais-Suomessa liikkuvat, vaati tämä lainmuutoksen. Muillakin alueellisilla joukkoliikenneviranomaisilla tulee olla toimivalta raideliikenteessä.

Ydinkysymys paikallisjunaliikenteen käynnistämisessä on toimivalta. Mikä on se viranomainen ja tilaajataho, joka paikallisjunaliikennettä organisoi? Maakunnan liitolla ei ole nykyisten tehtäviensä puitteissa toimivaltaa paikallisjunaliikenteen järjestämisessä. Liitolla on luonteva rooli asian edistäjänä ja suunnittelijana. Käytännössä valta on varsinaissuomalaisilla radan varsien kunnilla.

Jos tämä 15 kunnan joukko, Turku, Salo, Loimaa ja Uusikaupunki etunenässä löytää toisensa, löytyy yhteinen ymmärrys paikallisjunaliikenteen hyödyistä ja on valmius osallistua liikenteen kustannuksiin, niin asia varmasti etenee.

Janne Virtanen

edunvalvontajohtaja

Varsinais-Suomen liitto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mankala
Ei kuulu kunnille
Kunnilta on muutenkin rahat loppu.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Ei kuulu kunnille
Olen samoin sitä mieltä, että vetovastuun tulee olla valtiolla (tai mahdollisella tulevalla maakunnalla). Ei tule hyvää, jos erilaiset kunnat sähläävät kukin tyylillään - ja aina on nuivemmin suhtautuvia ja innokkaampia. Toki osallisilta kunnilta voi odottaa myötämielisyyttä, halua edistää hankkeita ja ehkä jossain kohdassa rahoitustakin, mutta en jättäisi paikallisjunaliikennettä kuntien kontolle.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Masa-79
Vast: Ei kuulu kunnille
Ongelmana on, että valtiota ei kiinnosta tällaisen "pikkumaakunnan" asiat tai niiden edistäminen. Kunhan pk-seudulla, Treellä ja Oulussa on kaikki hyvin, rahoja ja tukea ei jaeta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
K.Erving
Eipä se sitten etene
Varsinais-Suomen kunnat ovat sen verran kyllästyneitä Turkuun, joka toimii kuin norsu posliinikaupassa ja luulee voivansa komentaa kaikkia, että eipä taida tämäkään erittäin hyvä asia täällä edetä. Ja tämä on myös Varsinais-Suomen ja Turun muita isoja kaupunkeja heikomman kehityksen ydin. Turun kaupunki on kehityksen este.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Samppa
Fölin laajennus
Harvinaisen hyvä ja asiaa tunteva kirjoitus tällä palstalla. Olisi pitänyt julkaista pääkirjoituksena.
Eikö nykyinen Föli olisi sopiva kasvualusta tällekin liikennemuodolle. Tokihan Fölin rahoituspohjaa tulisi laajentaa, mutta tulisihan sen piiriin paljon uusia kuntamaksajia. Toisaaalta kyllähän Fölin rahoituspohjaa voitaisiin muuttaakin niin, että se olisi vapaasti yhtiöpohjainen.
Pääasiahan olisi, että raideliikenteen tulevaisuutta harkittaisiin paikallisliikennettä laajemmin. Esitetynlaisessa toimintamallissa olisi mukana aimo annos paikallisliikennettäkin pistoraitein Sataman ja työpaikkavaltaisen Pansion suuntaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.