Lukijoilta

Asunto ensin -mallilla on vähennetty merkittävästi asunnottomuutta Suomessa

Hepokullassa sijaitsevan päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikkö Niittykodin lähiympäristön asukasyhdistysten ja joidenkin yritysten nimissä julkaistussa kirjoituksessa otettiin jälleen kantaa siihen, että ongelmat Niittykodin ympäristössä jatkuisivat ja olisivat jopa laajentuneet ("Niittykodin ongelmat jatkuvat", TS 25.8.).

En tiedä mihin käsitys perustuu, sillä seurantatiedot ja viranomaisilta saadut tiedot kertovat, että Hepokullan ympäristön tilanne on rauhoittunut häiriöiden osalta viimeisen vuoden aikana.

Kirjotuksessa esitettiin asunnottomuuden ratkaisemiseksi keinoja, joita Suomessa käytettiin vuosikymmeniä sitten ja joista on luovuttu, koska niiden tulokset ovat olleet huonoja. Esitetty vaihtoehto vaikuttaa paluulta entisaikojen työlaitoksiin, joihin passitettiin syrjäiselle seudulle päihdeongelmista ja muista ongelmista kärsiviä ihmisiä lähes vankilamaisiin olosuhteisiin "kuntoutumaan".

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Esitetty vaihtoehto ei onneksi kuulu suomalaisen hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikkaan eikä tue käsitystä jakamattomasta ihmisoikeudesta.

Suomalaisen asunnottomuustyön tavoitteena on viimeisten vuosikymmenien ajan ollut poistaa asunnottomuus Suomesta erityisesti asunto ensin -mallin avulla. Ohjelman perustana on näkemys siitä, että ihmisarvo ja oma koti ovat jakamattomia oikeuksia. Asunnottomuus on äärimmäinen syrjäytymisen muoto.

Asunnon antaminen ensin, ilman muuttumisnäyttöjä ja raittiuslupauksia on uudistanut suomalaisessa sosiaalitoimessa ja erityisryhmien kohtelussa aiemmin vallinneen kontrolliperinteen. Asunto ensin -mallilla on vähennetty merkittävästi asunnottomuutta Suomessa, sillä vielä vuosikymmen sitten maassamme oli yli kymmenen tuhatta asunnottomaksi luokiteltua ihmistä. Viime vuoden lopussa heitä oli runsas neljä tuhatta.

Suomen tavoitteeksi on asetettu asunnottomuuden poistaminen maastamme vuoden 2027 loppuun mennessä. Asunnottomuuden poistaminen on toisaalta poliittinen valinta, mutta mielestäni myös arvovalinta. Päättäjät ovat linjanneet, että asunnottomuus ei kuulu länsimaiseen hyvinvointivaltioon ja että asuntopolitiikkaa voidaan pitää hyvinvointipolitiikan välineenä.

Asunto ensin -mallia voidaan hyvin perustein pitää julkisen sektorin onnistuneena uudistuksena. Keskeistä on ollut linjaus siitä, että asunto on ihmisen perusoikeus ja pohja kuntoutumiselle. Asunnottomuuden taustalta löytyy niin yksilöllisiä kuin rakenteellisia tekijöitä, joten pelkät asunnot eivät riitä. Tarvitaan monentyyppistä asuntokantaa aina asumispalveluyksiköistä omiin asuntoihin. Lisäksi tarvitaan muuta tukea, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluja, taloudellista tukea, tukea arjen hallintaan ja arjessa selviytymiseen.

Asunto ensin -periaate on kymmenen vuoden aikana vaikuttanut merkittävästi asunnottomien ihmisten kohteluun, luonut uusia palveluja, muuttanut vakiintuneita toimintakäytäntöjä ja uudistanut sosiaalipoliittisten päätösten arvolähtökohtia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Periaatteen tavoitteisiin kuuluu myös kaupunginosayhteisöjen ja naapureiden kunnioittaminen. Oikeus avoimeen tietoon, turvallisuuteen ja palautteen antamiseen on tavoite, joka mahdollistetaan erilaisin työmuodoin ja resurssein. Tässä ei olla kaikilta osin Turussa onnistuttu.

Voidaan kuitenkin todeta, että suunta on ollut oikea ja tuloksia on saavutettu. Ennen muuta yhteistyöllä on onnistuttu vähentämään asunnottomuutta Turussa ja Turun seudulla. Tutkimukset myös osoittavat, että pitkällä aikavälillä asumispalveluyksiköiden vaikutukset ovat positiivisia ja että ne synnyttävät yhteiskunnallisia säästöjä.

Ulkopuolinen tutkimuslaitos Aula Research selvitti kyselytutkimuksella toukokuussa turkulaisten ja myös Niittykodin ympäristön asukkaiden käsityksiä asunnottomuuteen liittyen. Vastauksia saatiin yli 300 turkulaiselta. Vastausten perusteella voidaan todeta, että yleinen suhtautuminen asunnottomuuden poistamiseen on positiivista ja että asunnottomuus koetaan yhteiskunnallisena ongelmana, joka tulee ratkaista. Vastausten mukaan 89 % turkulaisista pitää tärkeänä, että asuinkaupunki pyrkii poistamaan asunnottomuuden kokonaan.

Yksityiskohtana tutkimuksesta voidaan todeta, että Niittykodin naapurustosta 85 % pitää asunnottomuuden poistamista erittäin tai jokseenkin tärkeänä. Tutkimuksen mukaan 61 % Niittykodin naapurustosta on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että asuntoa ei tarvitse ansaita, vaan se on oikeus. Tämä ei juurikaan poikkea turkulaisten vastaajien kannasta, sillä 64 % turkulaisista pitää asuntoa jokaisen oikeutena.

Kimmo Karvonen

toimitusjohtaja

Sininauhasäätiö

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.