Lukijoilta

Historiallista näkökulmaa kunnalliseen itsehallintoon ja valtionhallintoon

Nykyisen Varsinais-Suomen maakuntajohtajan näkemykset julkishallinnon yhteistyöstä ovat historiallisesti puutteellisia (TS mielipiteet 25.8.). Kunnallinen itsehallinto on Suomessa syntynyt vasta viime vuosisadan alkupuoliskolla sisällissodan jälkeen. Se on kuitenkin yksi Suomen hallintojärjestelmän ydinasioita.

Itsehallinnon taakaksi on muodostunut ihme kyllä kuntavaalit, joiden seurauksena kunnallinen jaotus on jämähtänyt paikalleen. Viimeinen perusteellinen kuntauudistussuunnitelma valmisteltiin lääninhallitusten toimesta 1960-luvun ja 1970-luvun vaihteessa ja maaherrojen vetämänä. Sen koommin kunnalliseen jaotukseen ei ole kunnolla uskallettu puuttua. Lääninhallitukset olivat tietenkin osa valtion aluehallintoa.

Suomen valtion aluehallinto on peräisin Ruotsista, jossa lääninhallinto ja maaherrat ovat vieläkin voimissaan. Lääninhallinto täyttää siellä pian 400 vuotta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Alunperin maaherrat olivat kuninkaan hallintoa, mutta maaherroista muodostui harvinaisen fiksu ja toimiva organisaatio. He saattoivat puuttua kaikkiin asioihin ja saivat aikaan harvinaisen yhteistoiminnan, jollaista ei ole sen jälkeen nähty.

Maaherroina toimi toki monenlaisia ihmisiä, mutta huonoimmatkaan eivät täysin epäonnistuneet. Tämä johtui pitkästä historiasta ja siitä, että heidät nimitti valtion keskushallinto ja valtioneuvosto. Maaherra kutsui asiasta riippuen tarvittavat ihmiset lääninhallitukseen kunnista, valtion aluehallinnosta, yliopistoista, yrityksistä jne. Kaikki sinne tulivat ja yleensä päästiin yhteiseen päätökseen.

Yhtenä esimerkkinä oli läänin- ja piirihallintoviranomaisten neuvottelukunta, jonka puheenjohtaja maaherra tietenkin oli. Silloin oli koossa koko valtion aluehallinto. Nyt se ei ole ollut enää mahdollista, kun ei ole maaherroja eivätkä maakuntajohtajat ole läheskään samanlaisessa asemassa.

Lääninhallituksia yritettiin jopa demokratisoida ja puolueet saatiin nimeämään edustajansa tärkeimpiin yhteistoimintaelimiin. Maaherrat kaatoivat demokratisointiyrityksen ja varmistivat tällä tavalla lääninhallitusten lakkauttamisen.

Oli itsestään selvää, että kun lääninhallitukset lakkautettiin, ministeriöt perustivat itselleen uuden aluehallinnon. Siitä tuli sekava ja alueiden rajat ovat vinksin vonksin. Mitä yhteistoimintaa silloin voi edes periaatteessa syntyä?

Nähtäväksi jää, minkälainen yhteistoiminta syntyy hyvinvointialueiden ympärille, kun ne saavat vaaleilla valitun hallinnon.

Täysin selvää lienee, että kepu pyrkii niistä saamaan aikaan pitkään ajamansa maakuntahallinnon. Kokoomus tällä hetkellä seuraa kepua. Mitäs nämä nykyiset maakuntien liitot sitten ovat? Ja millä tavalla maakuntajohtajan penäämä yhteistoiminta muka paranee?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Itse olen ollut töissä sekä lääninhallituksessa että maakunnan liitossa melko pitkään. Maakunnan liitto ei ollut kovin tehokas yhteistoimintaorganisaatio. Sekin oli kuntien puristuksessa, joten pitäisikö palata miettimään kunnallista itsehallintoa perusteellisemmin ja tehdä tarvittavat muutokset?

Pekka Ojanen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.