Lukijoilta

Ruotsin kielen vapaaehtoisuus parantaisi kielitaitoa sekä ruotsinkielisiä palveluja

Olen huomannut, että ruotsin kielen pakollisuutta kannattavat usein ne ihmiset, jotka eniten hyötyisivät sen vapaaehtoisuudesta.

Moni tuntuu pelkäävän, että pakollisuuden poistaminen heikentäisi suomenruotsalaisten asemaa ja ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta ja laatua. Mielestäni pelko on aiheeton. Uskallan väittää, että ruotsin kielen aseman suurin uhka on nimenomaan sen pakollisuus.

Kun opettajan aika menee ruotsintunnilla niiden opiskelijoiden patisteluun, jotka eivät halua oppia kieltä, on tämä aika suoraan pois niiltä opiskelijoilta, jotka haluaisivat edetä ruotsin opinnoissaan oikeasti.

Lopputuloksena kouluistamme valmistuu kahdenlaisia ihmisiä; niitä, jotka eivät osaa sanaakaan ruotsia, koska eivät halunneet oppia, ja niitä, jotka oppivat ruotsia paljon vähemmän kuin olisivat halunneet, koska opettajan aika ei riittänyt heidän ohjaamiseensa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On selvää, että kun ihmisellä on mahdollisuus valita opiskeltava kieli, hän valitsee sen, koska näkee siinä potentiaalisen hyödyn. Jos se on pakollinen, ihminen näkee siinä ainoastaan pakon.

Riittävän suuri osa suomenkielisistä valitsee joka tapauksessa ruotsin vapaaehtoisesti juuri siksi, että he kokevat sen hyödylliseksi. Ne, jotka eivät halua opiskella ruotsia, voisivat hyvin valita jonkin muun itseään kiinnostavan kielen. Tämä monipuolistaisi ja parantaisi suomalaisten kielitaitoa.

On kuitenkin selvää, että ruotsinkielisten palvelujen tuottamiseksi 5 prosentille väestöstä ei ole mitenkään välttämätöntä, että jokainen suomenkielinen opiskelee ruotsia. Sen sijaan välttämätöntä on, että halukkaille suomenkielisille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus edistyä ruotsin opinnoissaan tehokkaasti ja tämä onnistuu parhaiten ruotsin kielen pakollisuudesta luopumisella.

Pakollisuuden poistamisella mahdollistettaisiin se, että työmarkkinoille valmistuu ihmisiä, joiden valmiudet työskennellä molemmilla kotimaisilla kielillä vastaavat työelämän tarpeita. Tätä kautta parannettaisiin myös ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta ja laatua.

Ruotsin pakollisuuden poistaminen ei siis olisi keneltäkään pois − päinvastoin siitä hyötyisivät tavalla tai toisella kaikki.

Alice Girs

Turun kaupunginvaltuutettu (ps)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.