Viljelypaju etenemässä ilmastokamppailuun
Pajun viljelystä kiinnostuimme viimeksi 1970-luvun energiakriiseissä. Puhuimme energiapajusta ja voimaloille tuotettavasta peltohakkeesta.
Pajun historiasta löytyy muitakin tuotemahdollisuuksia.
Koripaju oli ennen muovin aikaa Euroopan yleisin pelloille tai vastaaville tasangoille viljelty puulaji. Luonnonkosteikoissa kasvavasta parkituspajusta kiskoivat kuorta 1900-luvun alkupuoliskolla Pohjanmaan talonpojat. He myivät kuoren Ouluun Åströmin nahkatehtaalle.
Pari sataa vuotta sitten metsästysaseisiin tehtiin mustan ruudin panoksia. Musta ruuti on seos rikkiä, salpietaria ja puuhiiltä. Räjähtävin puuhiili saatiin pajun huokoisesta ydinpuusta.
Nykyaikana pajun ydinpuun rakenne on taas korostunut. Biotalous etsii parhaillaan puulajeja, joista saadaan huokoista biohiiltä jäte- ja hulevesien puhdistukseen.
Pajun hyötykäytön vaikuttavin tarina liittyy sen kuoreen, siitä löytyneeseen lääkeaineeseen. Kyseessä on meidän kaikkien tuntemamme aspiriini.
Aspiriinia käytettiin aluksi kuumeeseen ja tulehduskipuihin. Vuonna 1954 aspiriinin todettiin estävän verihiutaleiden takertumista ja vähentävän verihyytymiä. Havainnot varmistuivat 1970-luvun alussa.
Tänään päivittäinen aspiriini ehkäisee veritulppia. Aspiriinin myötä paju olisi kelvannut 1900-luvulla elämänpuun ehdokkaaksi.
Aspiriinin löytyminen pajusta käynnisti lääketeollisuudessa tapahtumaketjun, mikä hakee vertaistaan. Aspiriinia ja sen johdannaisia syödään maailmalla kaikista lääkkeistä eniten, 100 miljoonaa tablettia päivässä.
Jo nahan parkitus, musta ruuti ja aspiriini opettavat, mitä kaikkea biotalous voi luonnosta hyödyntää. Kaikkea puista ei ole vielä löydetty, ei ehkä osattu etsiäkään.
Tänään viljelypaju on siirtymässä ilmastotalouteen, mutta hieman erikoisella tapaa.
Kautta aikojen viljelijät ovat tunteneet, että kaikista pellon- ja ojanreunan kasveista paju on juuristoltaan kiusallisin. Vahvoilla juurillaan se tukkii niin avo-ojia kuin salaojia.
Mitä vauhdikkaammin paju kasvaa vesojaan, sitä runsaammaksi kasvaa myös juuristo. Ja sitä vahvemmaksi kasvaa maaperän hiilen nieluvarasto. Nimenomaan maaperän nieluilmiötä ilmastokamppailu maataloutemme pelloilta odottaa.
Hiiliviljelyn tutkimus etsii parhaillaan keinoja, millä pajun kiusallisen juuriston voi kääntää ilmaston ja maatilojen yhteiseksi eduksi. Kyseessä on kiertotalouteen pohjaava peltometsäviljelyn menetelmä. Se tavoittelee vahvaa hiilen nielua. Siitä on jo maassamme koeviljelmä Pälkäneen kunnassa.
Tänään ilmastokamppailu käy maassamme yhä kuumempana maataloutemme osalta. Viljelty hiilipaju on siinä 2020-luvun uusi mahdollisuus.
Veli Pohjonen
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori
Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa
