Saatavuusharkinta joutaa romukoppaan
Ulkomaalaisten osaajien maahanmuuttoon liittyvä saatavuusharkinta on aikansa elänyt rakennelma, joka joutaa romukoppaan. Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä, onko kotimaan työmarkkinoilta saatavissa sopivaa työvoimaa. Jos näin on edes teoreettisesti, jää oleskelulupa saamatta eikä osaaja pääse muuttamaan Suomeen.
Suomi on pikkuhiljaa nousemassa koronakuopasta. Kasvu kiihtyy ja työllisyys kohenee. Edessä on taas sama ongelma kuin niin monta kertaa aiemminkin nousukausien aikana. Osaava työvoima ei riitä yritysten tarpeisiin. Mikäli osaajia ei riitä, takkuaa sekä yrityksen liiketoiminta että kasvu, mutta myös koko Suomen talouskasvu. Tilanne on kestämätön ja ratkaisuja on haettava pikaisesti.
Maan hallitus on päättänyt käynnistää kokeilun saatavuusharkinnan lieventämisestä. Valitettavasti näyttää siltä, että kokeilu on jäämässä torsoksi eikä tule tuottamaan luotettavia tuloksia. Suunnitelmissa ei ole kokeilla aidosti sitä, millainen olisi saatavuusharkinnan poiston vaikutus työmarkkinoihin. Myös suurin työvoimapula-alue eli Uusimaa on jätetty kokeilun ulkopuolelle. Keskuskauppakamarin näkemys on, että kokeilun sijaan pitäisi suoraan päättää luopua saatavuusharkinnasta.
Saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle kilpailuetu, joka lisäisi maamme houkuttelevuutta ulkomaalaisten osaajien silmissä. Yrityksille pitää olla helppoa ja sujuvaa rekrytoida osaajia kotimaan lisäksi myös maan rajojen ulkopuolelta. Saatavuusharkinta muodostaa usein esteen ulkomaalaisen työvoiman käytölle. Tämä siitäkin huolimatta, että todellisuudessa osaavaa työvoimaa ei ole saatavissa kotimaasta.
Saatavuusharkinnan poistamiseen liittyvät uhkakuvat ovat liioiteltuja, mutta tarvittaessa mahdollisiin lieveilmiöihin voitaisiin puuttua osoittamalla resursseja jälkivalvontaan, nykyisen pitkän ja byrokraattisen ennakkokäsittelyn sijaan. Saatavuusharkinnan poistaminen ei tietenkään yksin ratkaise pulaa osaavasta työvoimasta, mutta se on tärkeä osa suurempaa kokonaisuutta.
Mikko Valtonen
Johtava asiantuntija
Keskuskauppakamari
