Lukijoilta

Yhteiskunnalla ei ole varaa mielenterveyspalveluiden laiminlyöntiin

Riitta Salmi
Hoitojonojen kasvaessa kasvaa omaisten hoitovastuu. Mielenterveysomaisilla on suuri riski sairastua myös itse ja pitkään jatkunut kuormitus voi johtaa työkyvyttömyyteen, todetaan kirjoituksessa..
Hoitojonojen kasvaessa kasvaa omaisten hoitovastuu. Mielenterveysomaisilla on suuri riski sairastua myös itse ja pitkään jatkunut kuormitus voi johtaa työkyvyttömyyteen, todetaan kirjoituksessa..

Psykiatrisen hoidon tilanne on sairastuneiden ja heidän läheistensä kannalta erittäin huolestuttava Turussa. Turun Sanomien (19.8.2021) uutisen mukaan, psykiatrian toimialueen hoitojonot ovat kasvaneet yli 500 potilaalla ja hoitoon pääsyn odotusajat tuplaantuneet yli kahteen kuukauteen viimeisen kahden vuoden aikana.

Syitä ovat varmasti koronakriisin monisyiset vaikutukset mutta myös vuosia jatkunut pula psykiatreista ja hoitopaikoista. Puutteelliset ennaltaehkäisevät palvelut, matalan kynnyksen avun puute sekä perusterveydenhuollon toimimattomuus lisäävät ongelmaa entisestään. Tilanne näkyy hoitojonojen lisäksi niin perusterveydenhuollossa kuin alalla toimivien järjestöjenkin arjessa.

Psykiatristen ongelmien viivästynyt hoito aiheuttaa monia negatiivisia kerrannaisvaikutuksia. Hoidon viivästyminen tai puutteellinen hoito aiheuttaa luonnollisesti inhimillistä kärsimystä sairastuneille, mutta myös suoria kansantaloudellisia kustannuksia lisääntyneinä sairauspoissaoloina, opintojen keskeytyksinä ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Mielenterveysongelmat ovat jo nousseet yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hoidon saatavuuden haasteet jättävät pahimmillaan sitä eniten tarvitsevat kokonaan palveluiden ulkopuolelle. Pitkät hoitojonot lannistavat apua tarvitsevia ja monia eri mielenterveydenhäiriöitä sairastavia ei osata ohjata oikeiden palveluiden äärelle tai he eivät pääse edes perusterveydenhuollon palveluihin.

Hoitojonojen kasvaessa kasvaa omaisten hoitovastuu. Mielenterveysomaisilla on suuri riski sairastua myös itse ja pitkään jatkunut kuormitus voi johtaa työkyvyttömyyteen.

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFamin keväällä 2020 toteutetun valtakunnallisen kyselyn mukaan yli puolet vastaajista kertoi heidän vastuunsa sairastuneen läheisen hoidosta kasvaneen viimeisen vuoden aikana. Vastaajista 68 prosenttia koki, ettei heidän läheisensä ole saanut riittävästi hoitoa viimeisen vuoden aikana.

Yleisimmiksi syiksi hoidon riittämättömyyteen nähtiin hoitokontaktien katkeaminen tai vaihtuminen, hoidon sujuvuus ja hoitoketjujen vaikeutuminen sekä psykiatripula. Monen vastaajan mielestä hoitoa on ylipäätään vaikea saada, hoitoon on kohtuuttomat pitkät jonot ja tapaamisia liian vähän.

Ongelmien ylisukupolvistuessa, vanhemman tai vanhempien hoitamattomien mielenterveysongelmien myötä kerrannaisvaikutukset kasvavat entisestään. Lastensuojelun kasvaneet asiakasmäärät kertovat osaltaan myös mielenterveysongelmien kasvusta. Lastensuojelun kokonaiskustannukset 0–20 -vuotiaita asukkaita kohden ovat Turussa suuremmat kuin muiden suurten kaupunkien.

Yhteiskunnallemme ei ole voi olla, inhimillisesti eikä taloudellisesti, varaa nykyisiin psykiatrisen hoidon jonoihin. Hallituksen ajama lakialoite seitsemän päivän hoitotakuusta edistäisi myös mielenterveyspalveluiden kehittämistä ja jonojen purkua.

Järjestöt ovat valmiita osallistumaan keskusteluun ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden integroimisesta palvelujärjestelmään nykyistä paremmin, mutta vaadimme myös mielenterveyspalveluiden kehittämistä ja resurssointia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Milla Roos

toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry,

Janina Rosten-Nurmi

toiminnanjohtaja, Turun A-Kilta ry,

Anastasia Lapintie

Lapsi- ja läheistyön vastaava, Kriminaalihuollon tukisäätiö,

Sami Peltola

johtaja, Raisio - Naantali Fountain House yhdistys ry.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.