Lukijoilta

Yhdysvaltojen sodat vahvistaneet taloutta

USA:n lähtöä Afganistanista on arvosteltu voimakkaasti. Pintapuolinenkin historian tarkastelu antaa kuitenkin selityksiä tuolle menettelylle.

USA:lle molemmat maailmansodat ovat olleet suuria menestyksiä. Molempiin se tuli mukaan vaiheessa, jolloin itse USA:n aluetta uhattiin. Tärkeätä oli myös se, että oli jo olemassa vakavasti otettava osapuoli, johon liittyä.

Molempien voitettujen sotien seurauksena USA valtiona ja erityisesti sen suuryritykset nousivat talouden jättiläisiksi. Huolimatta uhreista, maa itse ei joutunut sotatantereeksi ja sotien seuraukset näkyivät erityisesti taloudessa positiivisina. Myös Korean sota voidaan lukea tähän kategoriaan kuuluvaksi, aktivoihan se kylmän sodan lisäksi vahvan talouskasvun.

Kokonaan toisenlaisia esimerkkejä USA:n ulkomaansodista ovat sodat Filippiineillä, Vietnamissa, Irakissa ja nyt Afganistanissa.

Kaikkiin näihin, myös Afganistaniin on liitetty demokratian viennin idea, paikallisten hyvien voimien tuki ja markkinoiden pohjustaminen suuryrityksille. Tämä ei ole riittänyt voittoon. Vain ase- ja turvapalvelubisnes ovat voineet hyvin, mutta niihin liittyy moraalisia ongelmia ja kova kilpailu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uhrit heikentävät sodan imagoa. Suurta taloudellista pottia ei ole saatu, eikä sitä nytkään ole odotettavissa. Huumekaupan haltuun saanti ei riitä, eikä sitä koeta oikeaksi. Koko raaka-aineketjun haltuunotto vaatisi suuria riskipitoisia investointeja ja kovaan kilpailuun heittäytymistä erityisesti lähellä olevan Kiinan kanssa.

Rahaa kannattaa seurata myös sodankäynnin motiiveja etsittäessä. Aina voi tietenkin kysyä olisiko ollut oikeampaa lykätä lähtöä, olisiko ”hyvien rintama” vahvistunut niin, että se olisi lopulta voittanut. Kuitenkaan maailmansodat- efektin toistuminen näissä puitteissa ei olisi ollut todennäköistä.

Valitettavasti Afganistanin osalta sota ei ole ohi. Uudenlaiset liittoutumatkin ovat mahdollisia.

Osmo Nieminen

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.