Lukijoilta

Lasten ja nuorten kivunhoitoa on kehitettävä koko maassa

Riitta Salmi
Kivunhoidon perusta on perusterveydenhuollossa, mutta opetusta tulisi suunnata kaikille sotealan ammattilaisille, ei pelkästään lääkäreille, sanovat kirjoittajat.
Kivunhoidon perusta on perusterveydenhuollossa, mutta opetusta tulisi suunnata kaikille sotealan ammattilaisille, ei pelkästään lääkäreille, sanovat kirjoittajat.

Yle uutisoi lasten ja nuorten kivusta sekä sen hoidosta (20.8.). Artikkelissa haastateltiin nuorta kipupotilasta ja kivunhoidon ammattilaisia.

Kivun tunnistaminen ja hoitaminen vaihtelee Suomessa paikkakunnittain todella laajasti, ja ongelmaa ei olla riittävästi nostettu esiin. Laaja-alaista kipua esiintyy seitsemällä prosentilla 10–12-vuotiaista ja 15 prosentilla 14–16-vuotiaista. Kipua sairastavan lisäksi sen aiheuttama kärsimys koskettaa koko lähipiiriä: sisaruksia, vanhempia, isovanhempia, lähisukulaisia, ystäviä, päiväkotia, koulua sekä työnantajia.

On tärkeää, että HUS:in Uuteen lastensairaalaan on perustettu lasten ja nuorten kipuun erikoistunut yksikkö, joka tekee myös tutkimusta ja konsultoi lääkäreitä ympäri Suomen.

Kivunhoidon ammattilaisia tulisi kuitenkin löytyä jokaisesta sairaanhoitopiiristä. Osaamisen tulisi nousta jo perusterveydenhuollosta, koska varhaisella hoidolla parhaassa tapauksessa estetään kivun kroonistuminen ja vähennetään huomattavasti terveydenhuollon kustannuksia ja resurssivaateita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hyvä kivunhoito ei ole välttämättä ydinfysiikkaa – se on kuuntelemista, kohtaamista, pelkojen hälventämistä, kokonaistilanteen katsomista, potilaan kokemukseen uskomista ja turvallisuuden tunteen luomista. Näihin asioihin ei välttämättä tarvita kipuklinikkaa, vaan sitä ammattilaista, jolla on ymmärrystä kivun mekanismeista ja taito kohdata ihminen, oli hän lapsi, nuori tai aikuinen.

Vaikka kivunhoidon perusta on perusterveydenhuollossa, tällä hetkellä oppilaitoksissa käsitellään todella niukasti kivun mekanismeja ja sen hoitoa. Opetusta tulisi suunnata kaikille sotealan ammattilaisille, ei pelkästään lääkäreille.

Kivun kroonistuminen on inhimillinen tragedia, joten resurssien suuntaaminen varhaiseen hoitoon tulisi olla hyvinvointiyhteiskunnassa prioriteettina. Lasten ja nuorten kivunhoitoon satsaaminen tässä hetkessä näkyy suoraan tulevaisuudessa mm. kouluttautumisessa ja työelämässä.

Ritva Kotisaari

puheenjohtaja

Kaisa Hirn

toiminnanjohtaja

Suomen Kipu ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.