Lukijoilta

Jatkoväylät ammattikoulusta ammattikorkeakouluun ovat kunnossa

Shoja Lak
Turun ammattikorkeakoulun ja Turun ammatti-instituutin yhteistyö monellakin eri opintoalalla on maassa hyvin tunnettua ja sitä edelleen kehitetään koko ajan.  Esimerkiksi hoitoalan samoja sisältöjä lähihoitajan ja sairaanhoitajan opinnoista opiskellaan ja harjoitellaan sekaryhmissä, mikä lisää perustutkinnon suorittajien tietämystä korkeakouluopinnoista vertaisoppimisen kautta ja karsii turhaa päällekkäisyyttä.
Turun ammattikorkeakoulun ja Turun ammatti-instituutin yhteistyö monellakin eri opintoalalla on maassa hyvin tunnettua ja sitä edelleen kehitetään koko ajan. Esimerkiksi hoitoalan samoja sisältöjä lähihoitajan ja sairaanhoitajan opinnoista opiskellaan ja harjoitellaan sekaryhmissä, mikä lisää perustutkinnon suorittajien tietämystä korkeakouluopinnoista vertaisoppimisen kautta ja karsii turhaa päällekkäisyyttä.

Jukka Söderdahl kirjoitti (TS 20.8.) kriittiseen sävyyn ammattikoulujen kyvystä antaa opiskelijoilleen jatko-opiskeluvalmiuksia ammatilliseen perustutkintoon kuuluvina. Suomen valtion tason tavoite vähintään puolelle korkeakoulututkinto on kunnianhimoinen ja haastaa toimiin koko korkeakoulua edeltävän koulutusputken Suomessa. Tasavertaisia ja keskenään yhtä tarpeellisia korkeakouluja Suomessa ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Söderdahlin kirjoituksesta saattoi saada kuvan, että valtion asettama tavoite on kaukainen ja asialle ei ole tehty mitään. Tämä ei pidä kuitenkaan paikkansa.

Jatko-opintoväylä ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteelle muodostuu luontevimmin ammattikorkeakouluun suuntaavaksi. Jatko-opintoihin tiedekorkeakoulussa vaadittu korkea yleissivistys 35 osaamispisteen laajuisena 180 pisteen perustutkinnoissa ei voi ikinä nousta niin korkeaksi kuin lukiopohjalta.

Ammattikorkeakoulujen opettajat ja työelämä kiittelevät järjestelmällisesti ammatillista väylää edenneiden tietotaitoa alan ammateista. Tästä taustasta on suurta hyötyä jatko-opiskelussa. Ammattikorkeakoulututkintoon käytettävää opintoaikaa voidaan tällöin lyhentää oleellisesti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Keskeinen tehtävä ammattikoulutuksella on kertoa mahdollisuuksista, ohjata ja innostaa riittävästi halukkaita jatkamaan. Ammattikorkeakoulujen kanssa on kaikkialla Suomessa myös rakennettu valmiita väyläopintoja. Niissä ammatillisen perustutkinnon aikana avoimen ammattikorkeakoulun kanavia hyödyntämällä voi suorittaa ja tutkintoon mukaan laskea valinnaisten tutkinnon osien verran ammattikorkeakouluopintoja.

Opetusta kehitetään myös yhdessä korkeakoulujen kanssa. Esimerkiksi hoitoalan samoja sisältöjä lähihoitajan ja sairaanhoitajan opinnoista opiskellaan ja harjoitellaan sekaryhmissä, mikä lisää perustutkinnon suorittajien tietämystä korkeakouluopinnoista vertaisoppimisen kautta ja karsii turhaa päällekkäisyyttä. Turun ammattikorkeakoulun ja Turun ammatti-instituutin yhteistyö monellakin eri opintoalalla on maassa hyvin tunnettua ja sitä edelleen kehitetään koko ajan.

Turun pormestariohjelmassakin mainittu Tiedepuistoon sijoittuva TAITO-kampus antaa oikeastaan rajattomat mahdollisuudet yhteistyölle. Samalla alueella toimii myös Koneteknologiakeskus tarjoten monialaiselle kehittämiselle ainutlaatuisia tilaisuuksia.

Nyt ollaan jatko-opintojen lukumäärätavoitteessa 25 prosentin tasolla eli noin puolivälissä. En pidä tilannetta lainkaan huonona, ja luku tulee tästä lähivuosina nousemaan määrätietoisen kehitystyön tuloksena.

Tiedekorkeakouluihin jatkamisen pieni prosenttiosuus on lohduttoman kuuloinen, mutta sille ei ole asetettu mitään erillistavoitetta. Verkostomainen yhteistyö on ainoa avain asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja nimenomaan siinä olemme Turun seudulla hyviä.

Kalle Ojanen

Koulutuspäällikkö

Turun ammatti-instituutti

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.