Jukka Söderdahl kirjoitti (TS 20.8.) kriittiseen sävyyn ammattikoulujen kyvystä antaa opiskelijoilleen jatko-opiskeluvalmiuksia ammatilliseen perustutkintoon kuuluvina. Suomen valtion tason tavoite vähintään puolelle korkeakoulututkinto on kunnianhimoinen ja haastaa toimiin koko korkeakoulua edeltävän koulutusputken Suomessa. Tasavertaisia ja keskenään yhtä tarpeellisia korkeakouluja Suomessa ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut.
Söderdahlin kirjoituksesta saattoi saada kuvan, että valtion asettama tavoite on kaukainen ja asialle ei ole tehty mitään. Tämä ei pidä kuitenkaan paikkansa.
Jatko-opintoväylä ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteelle muodostuu luontevimmin ammattikorkeakouluun suuntaavaksi. Jatko-opintoihin tiedekorkeakoulussa vaadittu korkea yleissivistys 35 osaamispisteen laajuisena 180 pisteen perustutkinnoissa ei voi ikinä nousta niin korkeaksi kuin lukiopohjalta.
Ammattikorkeakoulujen opettajat ja työelämä kiittelevät järjestelmällisesti ammatillista väylää edenneiden tietotaitoa alan ammateista. Tästä taustasta on suurta hyötyä jatko-opiskelussa. Ammattikorkeakoulututkintoon käytettävää opintoaikaa voidaan tällöin lyhentää oleellisesti.
Keskeinen tehtävä ammattikoulutuksella on kertoa mahdollisuuksista, ohjata ja innostaa riittävästi halukkaita jatkamaan. Ammattikorkeakoulujen kanssa on kaikkialla Suomessa myös rakennettu valmiita väyläopintoja. Niissä ammatillisen perustutkinnon aikana avoimen ammattikorkeakoulun kanavia hyödyntämällä voi suorittaa ja tutkintoon mukaan laskea valinnaisten tutkinnon osien verran ammattikorkeakouluopintoja.
Opetusta kehitetään myös yhdessä korkeakoulujen kanssa. Esimerkiksi hoitoalan samoja sisältöjä lähihoitajan ja sairaanhoitajan opinnoista opiskellaan ja harjoitellaan sekaryhmissä, mikä lisää perustutkinnon suorittajien tietämystä korkeakouluopinnoista vertaisoppimisen kautta ja karsii turhaa päällekkäisyyttä. Turun ammattikorkeakoulun ja Turun ammatti-instituutin yhteistyö monellakin eri opintoalalla on maassa hyvin tunnettua ja sitä edelleen kehitetään koko ajan.
Turun pormestariohjelmassakin mainittu Tiedepuistoon sijoittuva TAITO-kampus antaa oikeastaan rajattomat mahdollisuudet yhteistyölle. Samalla alueella toimii myös Koneteknologiakeskus tarjoten monialaiselle kehittämiselle ainutlaatuisia tilaisuuksia.
Nyt ollaan jatko-opintojen lukumäärätavoitteessa 25 prosentin tasolla eli noin puolivälissä. En pidä tilannetta lainkaan huonona, ja luku tulee tästä lähivuosina nousemaan määrätietoisen kehitystyön tuloksena.
Tiedekorkeakouluihin jatkamisen pieni prosenttiosuus on lohduttoman kuuloinen, mutta sille ei ole asetettu mitään erillistavoitetta. Verkostomainen yhteistyö on ainoa avain asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja nimenomaan siinä olemme Turun seudulla hyviä.
Kalle Ojanen
Koulutuspäällikkö
Turun ammatti-instituutti
