Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.
Lain rikkomisesta voi saada sakkoja, minkä lisäksi henkilö voidaan määrätä eläintenpitokieltoon. Tällöin hän ei saa omistaa eläimiä tai muutenkaan vastata eläinten hyvinvoinnista.
Eläintenpitokiellon valvominen on kuitenkin käytännössä hankalaa. Koska kielto ei koske muita perheenjäseniä tai samassa taloudessa asuvia, esimerkiksi puoliso voi papereissa näyttäytyä eläimen omistajana, vaikka käytännössä eläin olisi kiellon saaneen henkilön vastuulla.
Myös rikoslaki estää eläintenpitokieltojen tehokkaan valvonnan. Viranomaiset voivat suorittaa kotietsinnän vain epäiltäessä rikosta, josta maksimirangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Koska eläinsuojelurikkomuksesta ja lievästä eläinsuojelurikoksesta voidaan määrätä vain sakkoja, viranomaisilla ei ole oikeutta mennä eläintenpitokiellon rikkomisesta epäillyn henkilön kotiin ilman painavampaa syytä.
Eläintenpitokiellon rikkominen ja mahdolliset eläinten uudet kaltoinkohtelut jäävät näin helposti piiloon.
Eläintenpitokiellon rikkominen ja mahdolliset eläinten uudet kaltoinkohtelut jäävät helposti piiloon.
Ongelman ratkaisemiseksi lakia voitaisiin muuttaa niin, että eläintenpitokiellon rikkominen nähtäisiin lievänä eläinsuojelurikoksena, jonka maksimirangaistus nostettaisiin kuuteen kuukauteen vankeutta. Tällainen laki mahdollistaisi poliisin tekemän kotietsinnän, kun on syytä epäillä eläintenpitokiellon rikkomista. Samalla lievä eläinsuojelurikos profiloituisi eläinsuojelurikkomusta vakavampana tekona.
Tämä edellyttää, että eläimet nähdään suojelemisen arvoisina olentoina, joiden eteen ollaan aidosti valmiit tekemään töitä.
Eläimet eivät voi äänestää tai säätää lakeja, ja siksi on meidän ihmisten tehtävä varmistaa, että jokainen eläin saa hyvän elämän.
Sofia Virta
kansanedustaja (vihr)
