Lukijoilta

Koulutusmäärien lisääminen ei ole ratkaisu hoitajapulaan, jos palkkaa ja työolosuhteita ei korjata

Riitta Salmi
Kirjoittajan mielestä hoitoala on tehtävä houkuttelevaksi korjaamalla palkkaus ja työolot. Kuvituskuva.
Kirjoittajan mielestä hoitoala on tehtävä houkuttelevaksi korjaamalla palkkaus ja työolot. Kuvituskuva.

Meitä ei enää uhkaa hoitajapula, koska hoitajapula on jo alkanut. Kilpailu erityisesti kokeneista hoitajista on todellisuutta. Hoitajia ei yksinkertaisesti riitä kaikille työnantajille ja hoitajapulassa onkin hoitajien markkinat.

Ammattibarometrin mukaan viime vuoden toisella puoliskolla sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 2730 kuukaudessa ja lähihoitajien avoimia työpaikkoja 4947.

2030-luvulla hoitohenkilökunnan tarve edelleen pahenee, kun suuret ikäluokat alkavat tarvita hoivapalveluja. Samaan aikaan nykyisistä hoitajista noin kolmasosa on jäänyt eläkkeelle, arvioi kunta-alan eläkelaitos Keva.

Rekrytointiongelma on nostettu esiin ainakin 20 vuotta ja nyt jos koskaan on siis kiire tehdä hoitoala houkuttelevaksi korjaamalla palkkaus ja työolot.

Hoitajapulassa työnantajan valtteja ovat hyvät työolot: riittävä henkilöstöresurssi, hyvä perehdytys, mahdollisuus osallistua täydennyskoulutuksiin, mahdollisuus urakehitykseen ja tietenkin kilpailukykyinen palkka.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hoitotyössä tarvitaan edelleen käsipareja hoitamaan, vaikka digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia hoitaa potilaita.

Aliresursointi on johtanut työntekijöiden uupumiseen ja alalta on poistunut ennätysmäärä hoitohenkilökuntaa. Alalta poistumisen syyksi mainitaan erityisesti henkilöstövajaus ja jatkuva kiire.

Paisuneet ongelmat olisi voitu välttää suunnitelmallisella resurssien vahvistamisella kuluneiden vuosikymmenten aikana sen sijaan, että henkilöstömitoituksilla haettiin lyhytnäköisesti säästöjä, vaikka tiedettiin, mitä on tulossa.

Sairaanhoitajien työtehtävät ovat myös laajentuneet uusille osa-alueille, mutta näitä uusia osa-alueita ei ole huomioitu resursseissa, vaan työntekijän työpanos on pois perustehtävästä.

Täydennyskoulutuksiin osallistuminen lisää työhyvinvointia ja on edellytys laadukkaalle hoitotyölle, mutta nykyisessä työvoimatilanteessa on vaikeuksia mahdollistaa osallistuminen koulutuksiin. Jotta lisäämme hoitajien sitoutumista työnantajaan peräänkuulutan työnantajan tarjoamaa mahdollisuutta urakehitykseen omassa organisaatiossa. Sairaanhoitajilla on useita mahdollisuuksia hankkia erityisosaamista, ja sairaanhoitajat ovatkin varsin korkeasti koulutettuja perusopintojen lisäksi.

Valitettavan usein yliopistosta valmistuneet terveystieteen maisterit ja ammattikorkeakoulusta valmistuneet ylempi AMK -sairaanhoitajat siirtyvät nopeasti valmistuttuaan toiseen organisaatioon juuri oman organisaation urakehityksen puutteen vuoksi. Erikoistumismahdollisuuksia sairaanhoidossa on muitakin. Sairaanhoitaja voi suorittaa ammattikorkeakoulussa erikoistumisopintoja ja suuntautua esimerkiksi diabetes- tai haavahoitajaksi, ja tämän toivoisin näkeväni myös palkkauksessa.

Hallitusohjelman mukaisesti sairaanhoitajakoulutukseen on kohdennettu lisäaloituspaikkoja. Hyvä näin, mutta miten on huomioitu, että sairaanhoitajaopintoihin kuuluva harjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ohjeet ja säännökset asettavat opiskelijaohjaukselle paljon vaatimuksia ja tavoitteita ja ohjaajan on sitouduttava ohjaamiseen. Käytännössä kaikki sairaanhoitajat osallistuvat opiskelijaohjaukseen. Opiskelijoita on tänä päivänä käytännössä lähes jatkuvasti työyhteisössä ja tämä sitoo resurssia.

Opiskelijaohjaus on muuttunut merkittävästi vuosien saatossa koulussa tapahtuvan lähiopetuksen osuuden vähentyessä. Esimerkiksi vastuu kättentaitojen opettamisesta on lisääntynyt harjoittelupaikoilla.

Opiskelijaohjaus on tärkeä hoitotyön osa-alue, mutta tätä ei huomioitu mitenkään hoitajamitoituksessa. Opiskelijat ovat tulevaisuudessa työkavereitamme ja hyvä opiskelijaohjaus on työpaikalle myös imagokysymys ja rekrytointivaltti. Työyhteisö, työpaikan kulttuuri ja työnantajamielikuva vaikuttavat paljon siihen, halutaanko alalle jäädä.

Kun koronakurjimus helpottaa ja saamme rokotuksiin ja jäljittämiseen valjastetut hoitotyöntekijät takaisin terveyskeskuksiin ja sairaaloihin, on aika korjata vuosikymmenten aikana aikaansaadut resurssivajeet, puututtava työolosuhteisiin ja korjattava palkkaus.

Korjausliikkeitä odotellessa allekirjoittaneella on vakava huoli henkilöstön jaksamisesta.

Teija Tiusanen

osastonhoitaja, TtM

Tyks Orto

(kok)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
KäPy
Työstä suurin osa muuta kuin hoitotyötä
Hoitotyö on vaativaa. Missään työssä ei pärjää ilman lisäkoulutuksia. Kuitenkaan erityisosaamisesta ei makseta. Potilaiden hoitoisuus on monesti aliarvioitu.
Sairaanhoitakoulutuksen suurin ongelma on koulutussäästöt jotka näkyvät opiskelijoiden heikkona teorian soveltamisena käytäntöön. Yksikään valmis sh ei kykene töihin erikoissairaanhoitoon, ellei saa vahvaa tukea työyhteisöstä ja lisäkoulutusta.
Työ on muuttunut tilastoinniksi ja raportoinniksi johon ei olisi aikaa. Murtumapotilas kotiutuu lyhyiden ohjeiden kera, fysioterapiaa ei kunnolla kunnissakaan ole ja ravitsemusongelmat vaikeuttaa paranemista.
Sairaala ei ole sosiaalikeskus mutta valitettavasti moniongelmaisia, yksinäisiä ihmisiä on liikaa eivätkä he saa apua. Erikoissairaanhoito hoitaa köyhyydestä johtuvia sairauksia kun lääkehoidot on jätetty rahan puutteen vuoksi . Se ryhmä on kasvava
Kiire ei ole haitallista ajoittain. Hoitajan jatkuva kiire lisää kuitenkin virheiden tekemistä, vaikuttaa potilaiden kokemaan hoitoon ja pilaa hyvänkin työyhteisön. Työilmapiiri vaikuttaa myös sijaisten saamisiin. Kukaan ei tule osastolle jossa työkaveri sättii, komentelee ja arvostelee. Opiskelijat näkevät herkästi nämä tilanteet. He eivät mene sinne, jossa he pelkäävät ja ahdistuvat.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.