Lopultakin sote-uudistus nyt siirtyy suunnitteluvaiheesta toteuttamisvaiheeseen ja iso työurakka odottaa Varsinais-Suomen niin sote-asiantuntijoita kuin myös muiden sektoreiden toimijoita. Kaikki toivomme nyt hallittua sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtämistä hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen.
Onneksi tätä on jo ehditty pohtia paljon maakunnassamme vuosien mittaan ja toivottavasti kiire ei heikennä näiden hyvien pohdintojen toteuttamista. Nyt kannattaa kaivaa esiin edellisenkin sote-uudistuksen aikana tehdyt monet hyvät suunnitelmat Varsinais-Suomen liiton arkistoista.
Samaan aikaan, kun valmistaudutaan hyvinvointialueisiin, haetaan kunnissa kunnallisvaalien jälkeisiä tulevaisuuden linjoja.
Turun pormestariohjelmassa linjataan, että ennaltaehkäiseviin palveluihin panostetaan asteittain voimakkaammin siten, että vuoden 2023 alusta on Turussa luotuna kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistämisen toimintamalli. Tämä toimintamalli luodaan yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Tämä on erittäin kannatettava tavoite, joka auttaa myös hyvinvointialueen myönteiseen kehittymiseen. Niin kuntien kuin hyvinvointialueenkin tärkeimpiä tavoitteita on asukkaiden hyvinvointi ja lasten tulevaisuuden varmistaminen.
Pormestariohjelmassa on kirjattu sote-järjestämisvastuun siirtämisen yhteyteen, etteivät uudet hallinnolliset rajat saa muodostua turkulaisten hyvinvoinnin esteeksi. Tämä on tärkeä tavoite kaikissa alueemme kunnissa.
Niin kuntien kuin hyvinvointialueenkin tärkeimpiä tavoitteita on asukkaiden hyvinvointi ja lasten tulevaisuuden varmistaminen.
Etenkin lasten ja nuorten osalta on oleellisen tärkeää, että yhteistyö varhaiskasvatuksen, koulun ja sote-palvelujen kanssa on saumatonta. Matalan kynnyksen palvelujen tulee tapahtua lähellä lasten ja perheiden arkea viemällä myös erityisosaamista, muun muassa lastenlääkärien toimintaa, perustasolle.
Turun ohjelmassa on muitakin hyvinvointialueen rakentamista helpottavia sisältöjä, kuten tämä ohjelmateksti: ”Vahvistamme palveluohjausta, erityisesti vanhuspalveluissa ja lasten ja nuorten palveluissa, jotta asiakkaat löytävät helposti ja sujuvasti oikean palvelun oikeaan aikaan. Perhekeskusmalli on osoittautunut hyväksi tavaksi koota perheiden palveluja yhteen. Selvitämme perhekeskusmallin laajentamista Turussa huomioiden sote-uudistuksen tavoitteet.”
Perhekeskus tuli sanana Suomeen, kun Mannerheimin Lastensuojeluliitto käynnisti perhekeskuksia maahamme Isosta-Britanniasta lainatun Family Center -idean mukaisesti. Vuonna 1988 ensimmäinen perhekeskus avattiin Rovaniemellä ja heti perään Piikkiöön tuli perhekeskus Nuppula.
Nyt Suomessa otetaan tärkeä askel perheiden hyvinvoinnin eteen panostamalla perhekeskusmalliin, joka on tätä MLL:n konseptia paljon laajempi kokonaisuus. Lasten ja nuorten hyvinvointi varmistetaan parhaiten lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien osaamisen kokoamisella yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.
Perhekeskustoiminta voisi olla selkeästi Lasten sote-keskus, joka olisi osa laajempaa sote-keskusta. Tämä helpottaisi myös oman, valtioneuvostonkin kannustaman lapsibudjetoinnin toteutusta, joka mahdollistaisi suunnattujen resurssien vaikuttavuuden seurantaa ja kehittämistä.
Nyt on oikea hetki suunnitella ja rakentaa hyvinvointialue, jossa lasten ja nuorten psyykkinen ja fyysinen sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito ovat keskiössä. Perhekeskusmalli antaa tälle kehitykselle hyvän pohjan.
Jussi Mertsola
professori, MLL Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja
Janina Andersson
MLL Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja
