Vuodenvaihteessa päätin vielä kerran juosta Tukholman maratonin. Jotta matkassa ei kuluisi koko viikonloppua, ostin lentolipun Turusta Tukholmaan ja varmistin maratonjärjestäjiltä, että ehdin aamukoneella. Ostin netistä vielä lipun nopeaan junaan, jolla ajaisin Arlandasta Tukholmaan.
Olin hiljalleen pakkailemassa tavaroitani matkaa varten, kun sain edeltävänä iltana lentoyhtiöltä sähköpostin ja tekstiviestin, että voisin tehdä sähköisen lähtöselvityksen. Yritin tehdä sen, mutta sain ilmoituksen, ettei toiminto onnistu ja minun pitäisi tehdä lähtöselvitys lentoasemalla. Ei ongelmaa, sen ehtisin tehdä hyvin.
Kymmenisen minuuttia myöhemmin sain puhelimeeni toisen tekstiviestin. Englanninkielinen viesti kertoi, että lentoni on peruutettu ja kehotti tutkimaan tiettyä nettisivua.
Ymmärsin viestin koska satun osaamaan hiukan englantia. Avasin nettisivun, johon viesti viittasi ja sain eteeni pitkät englanninkieliset tarinat, joista en löytänyt mitään tilanteen kannalta hyödyllistä.
No, ei hätää ajattelin, soitan lentoyhtiöön ja kysyn onko vaihtoehtoista lentoa, jolla pääsisin aamuksi Tukholmaan. Hain netistä numeron, josta automaatti vastasi, että olemme suljetut ja soitelkaa uudelleen maanantaina. Nettiä tutkimalla selvisi, ettei vaihtoehtoista lentoa ollut, peruutettu olisi ollut ainoa lento lauantaiaamuna Tukholmaan.
Ruotsinlaivat olivat juuri lähteneet, lentoja ei ollut, jäisikö kallis ilmoittautumismaksu käyttämättä ja puolen vuoden tiiviin harjoittelun maali saavuttamatta?
Ihan näin pahasti ei käynyt. Hyppäsin autooni ja ajoin paniikissa Naantaliin, josta lähti laiva Kappelskäriin. Laivaan otetaan vain automatkustajia. Ehdin viime tingassa ja lunastin kalliin lipun autolle, jota en ollut aikonut ottaa mukaan. Kotimatkaa varten olin ostanut lipun ja varannut hytin toisesta laivasta, joka palveli hienosti ja sain auton mukaan paluumatkalle jo ennestään täyteen varattuun laivaan.
Loppu hyvin kaikki hyvin? Ei suinkaan. Laivalippu maksoi paljon, junalippu jäi käyttämättä, auton polttoaineet ja parkkimaksu Tukholmassa olivat ylimääräisiä kustannuksia. Puhumattakaan harmista ja mielipahasta, kun hyvissä ajoin tarkkaan valmisteltu matka muuttui paniikissa hosumiseksi.
Mitä opimme? Älä luota siihen, että lentokoneet lentävät silloin kun aikataulu kertoo.
Mitään syytä peruutukseen ei kerrottu, ei edes suomenkielistä tietoa peruutuksesta, mitään päivystävää numeroa ei ole mihin voisi ottaa yhteyttä. Ja raadollinen selitys nousee etsimättä mieleen: SAS ostaa tämän Turun lennon alihankkijaltaan.
Olikohan vain kyse siitä, ettei matkustajia ollut niin montaa, että lento olisi tuottanut voittoa. Joku oli viime tingassa laskenut tulot ja menot ja soittanut alihankkijalle, että jätetään tällä kertaa tämä Turun keikka tekemättä ja painanut vielä nappia, joka pisti tietokoneen lähettelemään englanninkielisiä peruutusviestejä.
