Lukijoilta

Suomen metsäluontoa tuhotaan nyt vauhdikkaasti

Suuri osa mustikoista kuivui varsiin lähialueillani. Siksi lähdin etsimään marjoja tutulta metsäalueelta, jolla tiesin sataneen runsaasti juhannuksen tienoilla.

Perille päästyäni koin ikävän yllätyksen: oli vain kymmenien hehtaarien suuruinen avohakattu ja muokattu puupelto.

Toisaalta tuhotun metsän läheisyydestä löytyi vielä hyvä marjapaikka. Mustikoita poimiessani tajuntaani iski, että nykylailla marjojen ja sienten keruu on kohta katoava harrastus. Omistajan oikeus, suuruudenhulluus ja pohjaton ahneus jyräävät tylysti jokaisen oikeuden!

Metsämaan muokkauksessa vaurioituvat varpukasvien maavarret. Ennen kuin ne ehtivät toipua, ovat taimet ja vesakot jo vieneet marjanvarsilta elintilan.

Luonnonmetsät muuttuvat pala palalta vaikeakulkuisiksi ja kuoppaisiksi ryteiköiksi. Metsiksi niitä ei voi enää sanoa.

Ja elinkeinoministerimme kehuu, kuinka hyvässä kasvussa ja hyvin hoidettuja Suomen metsät ovat. Kehuillaan ministeri yrittää saada kansan enemmistön hyväksynnän viimeistenkin arvokkaiden luonnonmetsien ja luonnon monimuotoisuuden tuhoamiseen!

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Omien havaintojeni mukaan suomalainen metsänhoito on sotien jälkeen ollut jonkinlaista yritysten ja erehdysten sekamelskaa ja on sitä edelleen. Paljon on veronmaksajien rahoja haaskattu milloin turhiin ojituksiin ja milloin epäonnistuneisiin puulajin vaihtoihin.

Omien havaintojeni mukaan suomalainen metsänhoito on sotien jälkeen ollut jonkinlaista yritysten ja erehdysten sekamelskaa ja on sitä edelleen.

On huomattava, että nykyisistä istutusmetsistä on tuskin vielä saatu kuitupuuta kummempaa. Epäilen suuresti, että nyt sattuneiden kalakuolemienkin syynä on toukokuun runsaiden sateiden muokatuista metsänpohjista ja turvesoilta huuhtoma eloperäinen aines.

On toki olemassa muitakin metsänkäsittelytapoja, mutta nyt vaan on valittu tämä metsäluonnon kannalta tuhoisa tapa. Ei ole osaajia, ei ole tekijöitä.

Varmaankin nyt valitulla menetelmällä saadaan tehokkaimmin olemassa olevat puut pois metsästä, mutta aikaa myöten se tuhoaa metsäluonnon. Sitä tuskin suomalaiset haluavat.

Luulisi, että muillakin kuin metsänomistajilla olisi tähän kaikkia koskettavaan asiaan sanansa sanottavana. Aika näyttää.

Ismo Saloranta

Lieto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Ympäristöaktivistien propagandaa
EU:n metsästrategian julkaisu on mitä ilmeisimmin herättänyt ympäristöaktivistit koloistaan kirjoittelemaan kilvan siitä, miten huonossa jamassa Suomen metsienhoito on. Vastaavan sisältöisiä kirjoituksia kun on viime aikoina ollut Turun Sanomissakin useampia.

Yhteistä kirjoituksille on metsiemme taloudellisen hyödyntämisen vastustaminen ja yksityisten metsänomistajien syyllistäminen. Enemmänkin siis vihervasemmistolaista politiikkaa kuin ympäristönsuojelua. Samalla on luotu idealistinen harhakuva siitä, että Suomen metsät pitäisi jättää luonnonkaltaiseen tilaan lävitsekulkemattomiksi ryteiköiksi, jotta luonnon monimuotoisuus turvattaisiin.

Metsänhoitoa on tehty Suomessa satoja vuosia ja maamme on yhä täynnä metsää. Sen sijaan Välimeren maissa metsät on hakattu vuosisatoja sitten ja nyt maat kärvistelevät ekokatastrofin partaalla. Suomea ja suomalaisia ei ole mitään syytä syyllistää metsiemme huonosta hoidosta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Jaan huolen
Useaankin kertaan tällä palstalla keskusteltaessa metsätaloudesta näkee väitteen, ettei Suomessa enää avohakata. Mihin minä kerran toisensa jälkeen vastaan, että kyllä hakataan, paljon. Mökkiseudulta on vaikka kuinka monta esimerkkiä alas hakatuista alueista. Ne ovat juuri sellaisia kuin Saloranta kuvaa: erittäin muhkuraisia ryteikköjä, joille esim. marjat ja sienet eivät enää palaa, ainakaan 10-20 vuoden sisällä.

Toivon ja oletan, että tilanne näyttäytyy vähän kärjistyneenä täällä etelässä, missä metsät ovat pääosin melko pieniä alueita. Mahdollisesti pohjoisempana suurissa metsissä ei näytä niin pahalta, jos jokin alue metsästä hakataan alas. Toivon ja rukoilen myös, että valtion ja kuntien metsissä ei enää avohakata lainkaan.

Silti Salorannan tavoin kannan todellista huolta siitä, miten Suomessa säilyy elävä, vaihteleva metsäekosysteemi eri variantteineen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ari Hyvönen
No
Ei muuta kuin ostamaan metsää, sitä voi jokainen hankkia niin paljon kuin haluaa ja sen jälkeen on sana sanottavana omaan metsään mutta ei naapurin. Maamme metsiä ei ole sosialisoitu mikä tuntuu joillekin olevan yllätys. Toinen asia mitä moni ei tunnu ymmärtävän, että meillä on maailman paras metsänhoitotaito ja sitä myös toteutetaan. Ja tuntuu myös tulevan yllätyksenä, että kiihkoilijoiden ns vihreä siirtymä edellyttää, että metsämme poltetaan turpeen ja kivihiilen korvikkeena.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.