Lukijan kolumni
Leo Lindstedt:

Eriarvoisuus tuottaa pahoinvointia

Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa Suomessa. Ja mikä kummallisinta, verotus näyttää jyrkentävän kuilua, vaikka sen tarkoitus olisi tasata tulo- ja varallisuuseroja.

Syy on varsin yksinkertainen ja rakenteellinen. Ansiotulovero palkkatyöstä on varsin kireä ja progressiivinen, kun taas pääomatulojen verotus on suhteellisen matalaa, 30 000 eurosta 30 prosenttia ja ylimenevästä 34 prosenttia. Niinpä esimerkiksi osa hyvin ansaitsevista juristeista ja jopa lääkäreistä perustaa yhtiön, jonka seurauksena he maksavat veroa yhteiskunnalle matalan pääomatulon mukaan. Tämä luonnollisesti kasvattaa heidän käteen jääviä ansioitaan ja varallisuuttaan – ja lisää eriarvoisuutta.

Oikeudenmukaista olisikin siirtyä eriytetystä palkka- ja pääomatuloverosta yhtenäiseen, missä kummastakin tulosta maksetaan saman verran veroa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa vuodesta 1987 alkaen ja ansio- ja pääomatulojen verotus eriytettiin vuonna 1993.

Kaiken kaikkiaan rikkaimman kymmenyksen varallisuus ylittää miljoona euroa, viidennen kymmenyksen varallisuus ei yllä edes sataantuhanteen euroon ja köyhimmän kymmenyksen varallisuus on miinusmerkkinen.

Mutta itse otsikkoon. Se voitaisiin kirjoittaa myös ”Tasa-arvo tuottaa hyvinvointia”. Tunnetussa Wilkinsonin ja Pickettin tutkimuksessa ja kirjassa ”Tasa-arvo ja hyvinvointi” kuvataan tilanteita ns. länsimaisissa hyvinvointivaltioissa Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa.

Tulokset kertovat yksiselitteisesti, miten eriarvoisissa valtioissa elinikä on alhaisempi, lapsikuolleisuus ja itsemurhat yleisempiä, samoin liikalihavuus, teini-ikäisten raskaudet ja vankilatuomiot. Myös psyykkiset sairaudet sekä huumeiden ja alkoholin käyttö ovat yleisempiä suurten tuloerojen maissa, kun taas luku- ja kirjoitustaito sekä luottamus toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan on niissä heikompaa.

Pienten tuloerojen maissa, joihin Suomikin – toistaiseksi ja toivottavasti jatkossakin – kuuluu, suhteellinen tasa-arvo tuottaa päinvastaisia, myönteisiä seurauksia ja luottamuksen seurauksena ns. sosiaalinen kitti tai pääoma lujittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisää jopa henkilökohtaista terveyttä ja hyvinvointia. Myös sosiaalinen liikkuvuus on pienten tuloerojen maissa vilkkaampaa.

Mainittakoon lopuksi, että tutkimuksessa mukana olleet manner-Euroopan pohjoismaiset neljä valtiota menestyivät Japanin tapaan vertailuissa hyvin, kun taas eriarvoisuus ja pahoinvointi kukoistivat erityisesti USA:ssa ja Euroopassa eniten Portugalissa.

Kirjoittaja on yhteiskunnallinen osallistuja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (18)

Vanhimmat ensin
Vastaa
vexi
Eriarvoisuudella voi tarkoittaa eri asioita
Leo Lindstedtin kirjoituksesta huokuvat epäonnistuneen kommunistisen maailmankokeilun kliseet.
Hänen mielestään on epäoikeudenmukaista, että joku ahkera ja yritteliäs saa pitää yli puolet ansaitsemistaan rahoista itse eikä luovuttaa niitä verottajalle. Eriarvoisuutena pitäisin muitakin asioista yhteiskunnassa, esimerkiksi sitä, että veroa maksavat pakotetaan luovuttamaan ansaitsemaansa rahaa kaiken maailman tyhjäntoimittajien ylläpitoon, jotka eivät katso arvolleen sopivaksi hankkia koulutusta ja työpaikkaa elättääkseen itse itsensä. On nimittäin niin, että ihmisellä pitää olla kannustin ahkeroida, eli että saa pitää kohtullisen osan ansaitsemastaan rahasta itsellään. Muuten ei viitsitä rehkiä, taikka siirrytään muille maille. Jo nyt Suomen tuloerot ovat pienimpiä teollisuusmaiden joukossa, ja veroprogressiomme kireimpiä. Tämä fakta ei sosialistisen ideologian haihattelijoille kuitenkaan näytä riittävän,
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Eriarvoisuudella voi tarkoittaa eri asioita
Ensinnäkin, kiitos Lindstedtille tärkeiden asioiden tuomisesta esille aina silloin tällöin.

"Hänen mielestään on epäoikeudenmukaista, että joku ahkera ja yritteliäs saa pitää yli puolet ansaitsemistaan rahoista itse eikä luovuttaa niitä verottajalle." Hän ei sano noin, ainakaan tässä kirjoituksessa.

"veroa maksavat pakotetaan luovuttamaan ansaitsemaansa rahaa kaiken maailman tyhjäntoimittajien ylläpitoon, jotka eivät katso arvolleen sopivaksi hankkia koulutusta ja työpaikkaa elättääkseen itse itsensä." Verorahoja menee tosi moneen muuhunkin tarkoitukseen. Työttömyyden pääsyy on, ettei palkkatyötä ole tarjolla. Kouluttamattomuuteen on monia syitä, mutta suuri osa suomalaisista on suorittanut ainakin jonkin tutkinnon.

"On nimittäin niin, että ihmisellä pitää olla kannustin ahkeroida" - aivan, hyvä että vexi ymmärtää tämän. Siksi esim. monenkirjavat ilmaistyöt ja -harjoittelut eivät oikein työttömiä innosta. Samoin matalat tai osa-aikatyön palkat voivat olla aika heikko kannustin.

Suomen tuloerot ovat onneksi vielä maailman vertailussa pienimmästä päästä, mutta vuonna 2015 Suomi ei ollut edes EU-maiden tasaisin tulonjakomaa, ja sen jälkeen kehitys on ollut eriarvoisuutta lisäävää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Leo Lindstedt
Vast: Eriarvoisuudella voi tarkoittaa eri asioita
On surullista lukea nimimerkin takaa heitettyjä leimakirveitä.
Se miten eri ihmiset käyttäytyvät, opiskelevat, tekevät työtä, omistavat, onnistuvat, epäonnistuvat sairastuvat jne on aina myös osin vallitsevista yhteiskunnallisista tilanteista - tässä jutussa taloudellisesta tasa- tai eriarvoisuudesta.
Nimimerkin takaa on tietenkin helppo moralisoida yksittäisiä ihmisiä tyhjäntoimittajiksi tai että ihmiset eivät viitsi ahkeroida ilman kannuksia. Jos viime mainittu koskee nimimerkkiä, niin tunnen monia joille kepaavat muutkin kannukset - esim. oman työn yhteiskunnallinen merkitys ja mielekkyys.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sivustaseuraaja
Vast: Eriarvoisuudella voi tarkoittaa eri asioita
Yksi yhteinen kannustin on meillä kaikilla, niin enemmän kuin vähemmän ansaitsevilla, niin rikkailla kuin köyhilläkin: leipä. Tai millä sitä ostaa.
Oman työn (yhteiskunnallinen) merkitys ja mielekkyys on hyvä plussa sen päälle, mutta yksinään ne eivät leipää tuo pöytään.
Lisäksi, yhdelle riittää salaatinlehti tai lauantaimakkara sen päälle, toisille ei kaviaarikaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
TjR
Vast: Eriarvoisuudella voi tarkoittaa eri asioita
Vexin mukaan jokaisen tai ainakin hyvätuloisen pitää saada pitää kohtuullinen osa tuloistaan itsellä. Tällä hän tarkoittaa varmaankin reilusti yli puolta bruttotuloista.

Jos palkkatulot ovat 20 000 € vuodessa, käteen jää 85 % eli reilut 1 400 € kuukaudessa Jos taas tulot ovat 20 000 € kuukaudessa, jää käteen "
verotuksen (53 %) takia vain 9 400 €. Vexin mukaan siis kohtuuttoman vähän.

Jotenkin tulee mieleen Speden vanha sketsi, jossa Loiri yritti ostaa jotain 3 % palkankorotuksellaan. Myyjä väitti, ettei prosenteilla mitään saa, vaan tarvitaan markkoja. Olen edelleen sitä mieltä, että nettopalkka on ratkaisevampaa kuin nettoprosentti. Jos 85 % on 1 400 €, niin vähemmän sillä saa kuin 47 %:llä, joka on 9 400 €.

Vexille tiedoksi vielä sekin, että hyvätuloisenkin kovat tulot on saatu/kerätty toisilta ihmisiltä maksujen ym. muodossa. Ei kukaan rahaa tee, se kiertää ja toisille sitä kiertyy vähän toisille enemmän.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Tasaarvo
Onkohan se näin?
Olipa ristiriitainen näkökulma tässä "pienten tuloerojen maassa" jossa "rikkaiden ja köyhien välinen kuilu vain kasvaa". Eli mikä se ongelma oikein on jota vasemmisto näin jatkuvasti rummuttaa? Ongelma jonka hekin tietävät mutta jota he eivät vain voi kansalle kertoa on se tutkittu tosiasia että juurikin Suomi tarvitsee paljon enemmän menestyviä ja vauraita ihmisiä joiden siivellä paranee koko maan talous, verotulot ja työllisyys. Verottamalla talous vain kuihtuu ja rahat loppuvat kuten Suomessa juuri tällä hetkellä on tapahtumassa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Onkohan se näin?
Tuo on varsinkin rikkaiden parissa suosittu teoria, että kunhan rikkain kymmenys tai prosentti rikastuu esim. 50 %, niin köyhin kymmenys tai prosentti joskus sitten rikastuu yhden prosentin. Ehkä. Ja tietenkin isolla viipeellä, kun rahan pitää sataa sieltä ylhäältä monien kerrosten läpi alas. Mutta siis oletus on, että tämän vuoksi tarvitaan rikkaita ja heidän rikastumistaan.

Teoriaa on paljon sovellettu eri maissa oikeiston ollessa vallassa, joskus muulloinkin, mutta vaikutukset eivät ole oikein vakuuttavia. Vaikka jotain rippeitä rikkaiden rikastumisesta joskus sataisi köyhänkin laariin, niin joka tapauksessa tulo- ja varallisuuserot kasvavat silloin koko ajan hurjaa vauhtia. Mutta ikävä kyllä se ripekään ei aina pääse perille, vaan nimenomaan tätä teoriaa kannattavat usein ovat myös innokkaita leikkamaan köyhiltä, mm. juuri vaurastuakseen itse esim. veronmaksua keventämällä. Teoria johtaakin aina köyhien suhteelliseen ja joskus myös absoluuttiseen köyhtymiseen.

Isot tuloerot eivät ole hyödyksi yhteiskunnalle, maan taloudelle, tietenkään köyhille, mutta eivät myöskään rikkaille. Jopa rikkaat voivat paremmin, kun tuloerot eivät ole kohtuuttomat. Isot tuloerot ruokkivat ongelmia, joita Lindstedt listaa, ja yhteiskunnassa, jossa tällaisia ongelmia on paljon, ei ole erityisen hyvä olla kenenkään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tasaarvo
Vast: Onkohan se näin?
Angukselle: en ole rikas vaan ihan omilla aivoilla ajatteleva kansalainen. Kannatan yksilönvapautta ja toisaalta vahvaa turvaverkkoa niille jotka sitä todella tarvitsevat. Suomessa on vain niin että sitä samaa turvaverkkoa käyttävät myös ne jotka eivät sitä ihan välttämättä tarvitsisi. Tällöin verkontekijät ja -paikkaajat yksinkertaisesti loppuvat ja lopulta verkko repeää ylipainosta. Tämä karu tosiasia pitäisi jo näkyä myös värillistenkin silmälasien läpi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Samppa
Pitäisikö hyvinvointia verottaa?
Kun puhutaan eriarvoisuudesta niin taloudellinen eriarvoisuus on siinä kokonaisuudessa monen muun eriarvoisuuden summa.
Pitäisi käydä kurkkaamassa laajoja tilastotietoja siitä mitä yhteistä on yleisesellä ja taloudellisella eriarvoisuudella.
Tilastoja yhdistelemällä huomaa, että ihmiset ovat todella "eriarvoisia". Tämä eriarvoisuus perustuu ihmisen lähtökohtiin, usein genetiikkaan asti. Hyvinvointi ja köyhyys ovat valitettavasti usein perittyjä asioita.
Varallisuuden takana on joskus lottovoitto, jota olisi syytä jakaa muillekin. Yleisemmin kuitenkin varallisuus periytyy. Viimekädessä perinnön kautta, mutta taustalla on usein asiat , jotka ovat saaneet aikaan perittävän omaisuuden. Näitä asioita, "ominaisuuksia", ei kaikilla ole, eikä niitä voi helposti edes tasata.
Tilastollisesti ja yleisesti ottaen varakas ihminen kuuluu perheeseen, jossa on ja on ollut hyvin toimeentulevia ja hyvin kouluttautuneita. Sen lisäksi, että he ovat hyvin koulutettuja he ovat yleensä terveempiä, onnellisempia, pitkäikäikäisempiä kuin varattomammat. Näin kertovat tilastot.
Taloudellinen hyvinvointi on kuitenkin se näkyvä osa hyvinvointia, jota monet haluaisivat tasata.




Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Leo Lindstedt
Vast: Pitäisikö hyvinvointia verottaa?
Haluan tasata taloudellista hyvinvointia eli kannatan taloudellista tasa-arvoa, koska se tuottaa muut6a hyvinvointia, kuten Wilkinson ja Pickett tutkimuksessaan osoittavat
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tasaarvo
Vast: Pitäisikö hyvinvointia verottaa?
Kyllä tuo taloudellinen tasa-arvo on täysin utopistinen yhteiskunnallinen katastrofi. Voitteko antaa reaalisen esimerkin missä se on kansakunnan tasolla todella toiminut ja tuottanut myös kansalaisille hyvinvointia ja rauhallista eloa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Pitäisikö hyvinvointia verottaa?
Tuo taloudellinen tasa-arvo voidaan toteuttaa monella tavalla . Yksi tapa olisi rajoittaa ansiotuloja. Tähän ollankin menossa silloin kun veroprogressio nousee riittävän korkeaksi. Tämä ilmiö on tosin aivan järjetön, sillä hyvätuloiset ovat usein hyvin koulutettuja ja koulutuksen maksaa yhteiskunta.

Tarkottaako tuo taloudellisen hyvinvoinnin tasoittaminen sitä, että näistä varakkaista hyvätuloisista olisi tehtävä verotuksen kautta sovinnolla yhteiskunnan ylläpitäjiä. Jos näin ajatellaan niin silloinhan arvot käännetään päälaelleen.

Olen kuullut jonkun puolueen julistavan, että kaikilla pitäisi olla töitä ja että työllään pitää tulla toimeen. Taitaa sama puolue olla sitä mieltä, että maanviljelijäkin on onnellisempi jos hän elää tuloillaan eikä tuillaan. Nämä ajatukset tuntuvat hyviltä.

Kyllä siinä itsetunto kärsii jos joutuu elämään toisten avustuksilla vaikka avustus kiertäisikin yhteiskunnan kautta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Pitäisikö hyvinvointia verottaa?
Komppaan Lindstedtia. Jos tasataan tulo- ja varallisuuseroja, lisätään muutakin tasa-arvoa ajan mittaan.

Lisäksi on siis asioita, joiden tasaaminen on vaikeaa, kuten lahjakkuus tai yritteliäisyys. Miksi se tarkoittaisi, että ei edes pidä/kannata pyrkiä parempaan tasa-arvoon niissä asioissa, joihin voimme vaikuttaa?

Sitäkin voisi miettiä, miten paljon annamme rahallista arvoa esim. lahjakkuudelle ja miten paljon muille asioille. Totta, lahjakas pystyy asioihin, joihin kaikki eivät pysty. Toisaalta en tiedä, onko sellaista työtä olemassakaan, johon aivan kaikki pystyisivät tasokkaasti. Lisäksi työn arvo ei tule pelkästä (harvinaislaatuisesta) osaamisesta, vaan esim. tuottavuudesta, työntekijän ahkeruudesta ja huolellisuudesta yms. Siksi valtavat tuloerot ovat moraalisesti hyvin kyseenalaisia. Itse en usko, että kenenkään työ on esim. 20 kertaa arvokkaampaa kuin toisen. Vähemmän ainutlaatuiset ihmiset omalla työllään ovat mahdollistamassa huippuyksilöiden suorituksia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Pitäisikö hyvinvointia verottaa?
Angus on totuuden kintereillä. Kaikki työ on arvokasta. Tässä yhteiskunnassa on kyllä sellainen järjestelmä, jossa maksetaan pikemminkin koulutuksesta ja asemasta kuin työstä. Yhteiskunta takaa puoli-ilmaisen koulutuksen ja sen jälkeen työnantaja pannaan maksamaan koulutuksesta muodollisena pätevyytenä.

Taloudellista hyvinvointia on tasatuu historian sivu. Minun kaltaisillani ihmisillä ei vaan ole kykyä hallita sitä tulovirtaa, joka kohdalle muodostuu. Kaikki menee, eikä piisaakkaan. Kun on köyhänä syntynyt ei ole koskaan oppinut rikastumaan . Sen tiedän, että vaatimattomasti elämällä pärjää kyllä pienilläkin tuloilla, mutta silloin ei voi elää kuin porvarit.
Mulle elämä on opettanut kunnioittamaan niitä, joilla on riittävästi ahneutta ja veronmaksukykyä tämän yhteiskunnan pyörittämiseen.
Parempaan pitää aina pyrkiä, mutta ei toisen kustannuksella.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Pitäisikö hyvinvointia verottaa?
Tasaarvo, kukaan ei tässä keskustelussa ole vaatinut täyttä taloudellista tasa-arvoa ja heti. Alkuperäinen kirjoitus käsitteli varsinkin sitä, että tuloerojen kasvu olisi hyvä saada pysähtymään ja ehkä kääntymäänkin. Nykyisellään ison yrityksen pääjohtaja voi tienata esim. 30-kertaisesti yrityksen pienipalkkaisimman palkan verran. Plus saada etuuksia, optioita, palkkiota yms.

Pitkällä aikaperspektiivillä taas voi kuvitella hyvinkin erilaisia talous- ja yhteiskuntajärjestelmiä kuin mitä tähän asti on nähty. Jos mielikuvitus riittää. Tämän hetken ei kannata antaa kahlita, vaan välillä kannattaa ajatella suuria ja vapaasti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Leo Lindstedt
Vast: Pitäisikö hyvinvointia verottaa?
Muistan aikuisopiskeluajaltani kolme tasa-arvon käsitettä

1. Mahdollisuuksien tasa-arvo - jokaisella on samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen, toimeentuloon jne. Ei sekään toteudeu kuin periaatteessa. Erilaiset vanhemmat huolehtivat eri tavalla siitä miten hyvämaineiseen tai menestyvään kouluun lapsensa panevat

2. Kohtelun tasa-arvo - tästä ssädetään mm. yhdenvertaisuuslaissa, naisen ja miesten tasa-arvolaissa sekä työsopimuslaissa. Syrjintää ja eriarvoista kohtelua ilmenee etenkin työelämässä ja harvoilla on varaa viedä asioita oikeuden ratkaistavaksi

3. Lopputuloksen tasa-arvo - pyritään kohti todellista tasa-arvoa eli vähentämään eriarvoisuutta. Jokainenen vähänkin kohtuullisellan järjenjuoksulla ymmärtää, että se on ihanteellinen päämäärä, mutta että tuskin siihen ihan meidän aikanamme .päästään. Yleensä vain on niin että oikeudenmukaisuutta ja tasa-arva kohtikaan ei päästä ellei sitä jotkut aseta tavoitteeksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Samppa
Vast: Pitäisikö hyvinvointia verottaa?
Tää on taas tätä.: Nuo kolme teesiä on "katkismuksesta".
1 Voiko joku nähdä, että kaikilla olisi mahdollisuus kouluttautua. Miksi kaikki eivät sitten kouluttaudu. Siksi, ettei heillä ole tasa-arvoisia resursseja siihen. Juuri tämä on sitä miksi taloudellinenkaan tasa-arvo ei yksinkertaisesti voi toteutua. Ihmisillä on erilaiset resurssit kouluttautua ja vaurastua. Valitettavasti. Ei kai nyt puhuta uskonnosta vaan arkipäivän realiteeteista.
2. Kohtelun tasa-arvo on mahdoton yhtälö. Yhteiskuntahan on rakennettu eriarvoisuuden pohjalle. Työelämässä esimies kohtelee alaisiaan erittäin epätasa-arvoisesti. Se on hänen tehtävänsä, jotta tuotantoa ja sen tehokkuutta voitaisiin ylläpitää. Koulussa opettaja kohtelee oppilaitaan niinkuin virkaan kuuluu, epätasa-arvoisesti.. Samoin tapahtuu armeijassa. Mitäköhän elämästä tulisi jos kohtelun tasa-arvo toteutuisi sanan varsinaisessa merkityksessä?
3. Todelliseen tasa-arvoon päästään taivaassa, jos sielläkään.
Elämässä vallitsee tietyt realiteetit, joitten varaan se perustuu. Vaikea ajatella, että tasa-arvo toteutuisi edes teoriassa. Tasa-arvo ei toteudu missään elämän muodossa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tasaarvo
Vast: Pitäisikö hyvinvointia verottaa?
Leo@: Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo eivät ole sama asia. Kannatan ehdottomasti oikeudenmukaisuutta (tähän on aina mahdollisuus) mutta en missään yhteiskuntajärjestelmässä kannata taloudellista tasa-arvoa (tämä on jo ajatuksena mahdoton).
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.