Metsäteollisuuden raaka-aineen saannin turvaavat toimintatavat on verhottu käsitteeksi ”metsänhoito”

Ympäristön tila on erittäin huolestuttava. Sekä ilmastonmuutos että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat edenneet ennennäkemätöntä vauhtia.

Todennäköisesti olemme näiden molempien suhteen lähestymässä kriittisiä rajoja, joiden ylittyessä luonto, jonka varassa pysymme elossa, menettää mahdollisuuden toipua.

Metsien määrällä ja laadulla on erityisen tärkeä merkitys sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa että luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä.

EU:ssa on viimeinkin pyritty saamaan aikaan metsästrategia, jolla olisi edes jotain tekemistä ympäristön ja metsien todellisen tilanteen kanssa.

Mitä tekee Suomen hallitus, joka aikoinaan valittiin edistämään nimenomaan ilmastotavoitteita ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä? Se pyrkii kaikin keinoin metsäteollisuuden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti vaikuttamaan EU-päättäjiin, jotta suunniteltu metsästrategia ei toteutuisi. Tässä hallitus on ilmeisesti myös varsin hyvin onnistunut.

Hallitus toteaa, että metsästrategiassa tulee huomioida myös taloudellinen kestävyys. Eikö hallitus ole tietoinen siitä, että Suomen metsätalous on jo kymmeniä vuosia perustunut pääosin tämän taloudellisen näkökulman vaalimiseen?

Hallitus tiedottaa, että EU ei ole strategiaa suunnitellessaan huomioinut Suomen kantaa. Mitä Suomen kannalla tarkoitetaan? Minä olen suomalainen enkä jaa hallituksen kantaa. Minut hallituksen kanta saa häpeämään Suomen puolesta.

Metsäteollisuus on tehnyt vaikuttavan työn rakentaessaan vuosikymmenien kuluessa käsitteen ”kestävä metsätalous”. Tämän tasaikäiskasvatukseen perustuvan ”metsänhoito”-mallin juurruttaminen metsänomistajien ajatteluun on erinomainen esimerkki siitä, miten hyvin suunnitellulla ja rahoitetulla manipulaatiolla kyetään muuttamaan ihmisten ajattelua siten, että kyky todellisen tutkimustiedon vastaanottamiseen ko. aiheeseen liittyen estyy. Pelkästään metsäteollisuuden raaka-aineen saatavuuden turvaamiseksi kehitetyt toimintatavat verhotaan käsitteeksi ”metsänhoito”.

Samankaltainen todellisuuden hämärtäminen on tapahtunut käsitteelle metsä. Tasaikäisistä, monimuotoisuudeltaan köyhtyneistä puupelloista on tullut metsiä ja tuhansien lajien kodeista, oikeista metsistä on tullut hoitoa vaille jätettyjä mätänevien puiden kaatopaikkoja.

Metsäteollisuuden ja metsäteollisuuden tavoitteita ajavien tahojen (kuten esimerkiksi MTK ja Suomen hallitus) tällainen toiminta tässä maailman tilassa on osoitus täydellisestä kyvyttömyydestä vastuullisuuteen. Toiminta on kaikin tavoin tuomittavaa.

Liisa Näntö