Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä lausui osuvasti Turun Sanomissa 10.7. artikkelissa ”Paluu entiseen elämään”: ”Tämä tilanne ei normalisoidu ennen kuin se normalisoidaan”. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen ja Mikko Pietilä yhdessä sanoivat tärkeän totuuden: On aika palata normaaliin elämään syksyn alussa.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek totesi saman jo aikaisemmin. Hän totesi myös, että koronavirusta ei tule demonisoida. Siitä tulee yksi uusi virustauti entisten virustautien joukkoon. Kun rokotuskattavuus on saatu riittäväksi, ei enää tarvita poikkeusoloja, jatkuvia rajoitustoimia eikä erityisseurantaa tartunnoista ja kuolemista. Jo nyt on kaikki ikäihmiset ja riskiryhmät rokotettu. Kaksi rokotusta saaneiden suoja vakavaa sairastumista vastaan on jopa 98 prosenttia.
Korona ei enää ole tappava kuolemantauti. Kuolemat ja vakavat sairastumiset ovat pudonneet vähäiselle tasolle. Koko maassa sairaalahoidossa on runsaat 50, joista tehohoidossa noin 10.
Painopiste pitää siirtää vakavien sairauksien ehkäisemiseen ja seurantaan. Koronaan on Suomessa kuollut yhden vuoden ja neljän kuukauden aikana vajaat tuhat ihmistä. Samaan aikaan potilas- ja hoitojonot ovat hälyttävästi kasvaneet. Terveyskeskuksiin ei saa kiireettömän hoidon aikoja ja monet tärkeät tutkimukset jäävät tekemättä usein kohtalokkain seurauksin.
On muistettava, että sydän- ja aivoinfarkteihin, syöpäsairauksiin ja dementiasairauksiin kuolee vuosittain yli 30 000 suomalaista. Näiden sairauksien inhimilliset ja taloudelliset seuraukset ovat jotain aivan muuta kuin koronataudissa.
THL:n Mika Salminen pelkistää hyvin asian ytimen: ”Koronavirus ei ole yhteiskunnalle enää niin vakava uhka, että terveysviranomaisten pitäisi koko ajan olla äänessä.”
Niin Pietarin matkalaiset kuin nuoret ravintoloissa ja kesätapahtumissa bailaajat kantavat vastuunsa käyttäytymisestään. Heillä ei vielä ole kahta rokotetta ja he voivat levittää vakavaa virustautia, kuten on todettu kaikissa EM-jalkapallon katsojajoukkojen maissa.
Ärhäkkä deltavirusvariantti on otettava vakavasti. Suomessakin tartuntojen määrä on uudelleen kasvanut. Tartunnat lisääntyvät etenkin nuorten 18–30-vuotiaiden keskuudessa. Se ei ole juurikaan lisännyt terveydenhuollon kuormitusta. Nuoret ja terveet ihmiset eivät ennen rokotuksiakaan sairastuneet vakavasti kuin harvoissa tapauksissa.
On myös muistettava, että taudin ensimmäisen puolen vuoden aikana oireettomia tai lievästi sairastuneita oli paljon enemmän kuin niitä, jotka testattiin ja todettiin koronasairaiksi.
Kevään ylimitoitetut rajoitustoimet ovat johtaneet kulttuuri-, taide- ja tapahtuma-alan sekä matkailu- ja ravintolaelinkeinon kohtuuttomiin ja korvaamattomiin menetyksiin. Jälkilasku lasten ja nuorten sekä monien lapsiperheiden ja työttömäksi joutuneiden sairastumisista ja menetyksistä voi kasvaa pelättyäkin suuremmaksi.
Jo nyt on viime vuoden tilastoista muun muassa Turussa todettavissa mielenterveyspalvelujen kustannusten suuri kasvu. Samaan aikaan kuitenkin nuorten akuuttihoitoon on ollut pitkä jonotusaika ja hoitoyksikköjen ylikuormitus on ollut jatkuvaa.
Ministeri Krista Kiuru ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat vetäneet tiukkaa rajoituslinjaa. Suomi on selviytynyt erinomaisesti koronataudin ehkäisyssä. Maahantulon rajoituksia Suomessa ei tule kiristää muuta Eurooppaa tiukemmiksi samaan aikaan, kun maamme terveydenhuollon kestokyky ei enää selvästikään vaarannu.
Myös aluehallintovirastojen pitäisi palata ”normaaliin hallintoon” ja lopettaa jatkuvasti muuttuvat määräykset turvaväleistä ja sisätapahtumien henkilömääristä. Koordinaatiota ja kokonaisvastuuta päätöksistä ei vieläkään tunnu löytyvän. Poikkeusoloja ja kriisivalmiutta koskeva lainsäädäntömme vaatii kokonaisuudistusta. Sen on korona-aika selvästi osoittanut.
Koronapandemia yllätti maailman. Ei osattu odottaa tautia, joka iski niin rajusti iäkkäisiin ja sairaisiin ihmisiin. Tauti levisi nopeasti suurten ja väkirikkaiden kaupunkien slummeissa ja suurperheiden ahtaissa kodeissa. Teho-osastohoidon ja happilaitteiden tarve moninkertaistui äkillisesti ja johti monessa maassa terveydenhuollon ylikuormittumiseen.
Tärkein asia on nyt se, että kaikki saavat ja ottavat rokotukset. Nuoren väestön rokotusten saantia on helpotettava. Rokotus- ja laumasuoja tekee koronataudista yhden virustaudin muiden joukossa. Maailmaa ei voi sulkea eikä ihmisten elämää rajoittaa pitempään kuin on välttämätöntä.
Hallituksen toimesta on valmisteltava uusi strategia, jolla rajoitukset ja poikkeusmääräykset syksyllä puretaan. Paluu normaaliin elämään on iso muutos ja onnistuu yhteisvastuulla ja yhteistyöllä.
Risto Kapari
sosiaalineuvos (eläkkeellä)
Turku
