On absurdi ajatus, että henkilö voi olla samaan aikaan tehokkaasti valtakunta-, maakunta- ja kuntatason poliitikko

Uusia hyvinvointialueita koskevat aluevaalit lähestyvät ja ehdokkuutta harkitseviksi on ilmoittautunut myös kansanedustajia, ministereitä ja kunnanjohtajia. Tietysti heillä on oikeus osallistumiseen, mutta velvollisuutta siihen ei ole. Ehdokkuuden pohdinnoissa on hyvä muistaa, että hyvinvointialueiden valtuustoissa ei ole tarvetta kuntien kiilusilmäiselle edunvalvonnalle eikä poliittista karriääriään pönkittäville valtakunnan tason poliitikoille.

Hyvinvointialueilla tarvitaan asioihin perin juurin perehtyviä maakuntapoliitikkoja, jotka näkevät oman alueensa kokonaisuutena ja pyrkivät turvaamaan mahdolllisimman hyvin järjestetyt sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta.

Myös kuntien asema ja rooli muuttuvat, kun sote-palvelujen järjestäminen siirretään hyvinvointialueille. Kunnissa tarvitaan jatkossa peräänantamattoman tarmokkaasti oman kuntansa elinvoiman parantamiseen sitoutuvia paikallispoliitikkoja.

Kansanedustajat perustelevat kunnallisvaaleihin osallistumistaan tiedonkululla: kunnanvaltuutettuna saa tietoa kunta-asioista. Pian perustellaan samalla tavoin aluevaaleihin osallistumista.

Perustelu ontuu, sillä avustajat kyllä pystyvät välittämään tarpeellisen tiedon kunta- ja maakuntapoliikasta, jos he ovat päteviä ja asianmukaisesti ohjeistettuja.

On aidosti absurdia olettaa, että yksi ja sama henkilö voi olla samaan aikaan tehokkaasti valtakunnantason, maakuntatason ja kuntatason poliitikko. Tätä yrittävästä tulee rasite kaikilla päätöksentekofoorumeilla, joihin hän haluaa osallistua, koska hän ei ehdi perehtyä mihinkään kunnolla. Hän on satunnaisten tietoimpulssien armoilla kääntyilevä tuuliviiri.

Aluevaaleissa käy luultavasti samoin kuin kuntavaaleissa: eduskunnasta sekä puoluejohtajan ja ministerin tehtävistä tutut saavat suuria äänisaaliita. Samalla he vievät mahdollisuuksia ehdokkailta, jotka ovat valmiita suuntaamaan kaiken osaamisensa oman alueensa kehittämiseen juuri siinä luottamustehtävässä, johon heidät valittaisiin.

Suuren äänimäärän kuntavaaleissa ja tulevissa aluevaaleissa saavat valtakunnan politiikan kellokkaat eivät pysty lunastamaan äänestäjien heille antamaa luottamusta, koska he joutuvat priorisoimaan ja tehtävälistan hännille saattavat jäädä kunta- ja maakunta-asiat.

Hannu Katajamäki

aluetieteen emeritusprofessori

Turku