Lukijan kolumni

Puusta laivat, miehet rautaa

Alkujaan laivalla oli kahdenlaista miehistöä. Merimiehet hoitivat laivan sekä sotilaat, joita vastaa nykyinen merijalkaväki.

Miehistön lisäksi aluksella oli monenkirjavaa ammattiporukkaa: seilimaakareita, timpureita ja tynnyrin tekijöitä, kyyppareita, sairaiden luona kävijöitä, lohduttajia. Pappejakin. Haavuri hoiti sairaat ja toimi samalla parturina.

Ahtaus oli tolkutonta ja palvelu raskasta. Periaatteessa ajettiin neljä–neljä (tuntia) -vahtia, jolloin puolet miehistöstä oli tehtävissä.

Suomen Joutsenella huonolla ilmalla vahdin neljännes oli tehtävissä ja toinen neljännes oli komennettu kannelle lepäämään oman köysistönsä läheisyyteen.

Sota-aluksille miehistö värvättiin houkutuksin tai pakko-otoin – sanghaijaamalla. Miehistön palkka pidätettiin sodan aikana karkaamisen estämiseksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Laivaväki nukkui kansilaudoilla, kunnes 1670-luvulla keksittiin purjekankainen riippumatto. Sitä käytettiin taisteluissa aluksen tilkitsemiseen.

Asuinolot ovat aluksilla aina olleet lievästi ilmaistuna vaatimattomat. Miehistö asui keulapakan alla tai etumaston edessä ahtaassa ja ummehtuneessa skanssissa.

Päällystön kajuutta oli peräkorokkeen alla, missä hiivareilla keinunta oli pienempi.

Puhtaudesta ei ollut tietoa. Makeaa vettä ei riittänyt peseytymiseen, joten sadevesi kerättiin tarkasti talteen. Miehistö peseytyi soikoissa kannella.

Toilettien puuttuessa asiat hoidettiin laidan yli keulasta erkanevan klyyvaripuomin kettingillä seisten.

Huonosta hygieniasta ja yksipuolisesta, usein riittämättömästä ja pilaantuneesta ruuasta seurasi vatsa- ja suolistotauteja, keripukkia, beriberi-tautia sekä kuumeisiin altistumista. Paiseet ja äkämät olivat arkea.

Tautivalikoimaa rikastuttivat sataman tarjoamien ilojen ikävänpuoleiset seuraamukset ja humalapäissä hankitut kolhut.

Laivan välskärin toimenpiteet sisälsivät hoitovirheitä: suoneniskut, ulostavat lääkkeet, kulkueet ja taikuus.

Amputaatio oli yleinen toimenpide: potilas juotettiin tajuttomaksi ja operaatio käyntiin. Suoraviivaista oli kuolinsyyn määrittelykin. Jos kipu oli kaulan ja polven välillä, oli välskärin diagnoosi: vatsanväänteitä.

Tautien lisäksi tapaturmat vaanivat. Kannen yli lyövät aallot saattoivat viedä miehen mennessään. Myrskyssä purjeiden kokoaminen oli hengenvaarallista. Mastosta kannelle putoaminen kohtalokasta. Merimiehen tulikin hengissä pysyäkseen ”varata toinen käsi itselle, toinen alukselle”.

Kun miehistö harvoin pääsi maihin, kaupustelijat tulivat alukselle. Käsityöläiset myivät tavaroitaan. Ilotytöt palveluitaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomalaisilla aluksilla naisten pääsy laivoille on aina periaatteessa ollut kiellettyä, mutta udellessani vanhalta sköneltä aiheesta merimies ja nainen hän vastasi salaperäisesti: ”hyvällä syyllä voidaan todeta, että merenkulku on maailman toiseksi vanhin ammatti”.

Kirjoittaja on Paattisten pursiseuran varakommodori, Turun kaupunginvaltuutettu (ps).

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.