Uutiset kertovat ikävästä hukkumiskuolemien ennätyksestä hellekesän seurauksena. Olemme tottuneet kylmiin kesiin ja hyisiin vesiin keskikesälläkin.
Tämä vuosi poikkeaa normaalista, mistä voimme iloita. Kuitenkin silläkin on ikävät seurauksensa.
1960-luvun lopulla Turun yliopiston oikeuslääketieteen laitoksella tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että hukkuneista suurin osa oli miehiä, kuten nytkin. Aineiston nuorilla miehillä todettiin humalatilan olleen merkittävä taustatekijä.
Siitä eivät uutiset kerro, mutta oletusarvoista on, että tilanne on vieläkin ongelmallisempi kuin 50 vuotta sitten. Tutkimusaineistossa oli mieleenpainuva tapaus, jossa keski-ikäinen mies oli hukkunut 1,5 metrin syvyiseen veteen kotirannassa tasapainon menetyksen ja hätääntymisen seurauksena.
On valitettavaa, että pääuutisissa tuodaan vain helle ja huono uimataito tapaturman syynä esiin, vaikka nekin ovat toki tärkeitä tekijöitä. Unohdetaan yleisin riski ja tärkein taustatekijä: alkoholin nauttiminen. Erityisesti tämä korostui nuorten miesten ryhmässä, jossa todettiin humalatilaan viittaavia veren alkoholiarvoja 95 prosentilla.
On selvää , että hellekesään ja saunomiseen liittyvä jano-juoma yksin tai porukassa nautittuna säilyy kansankulttuurissa, eikä raittiuden edistäminen ole ainoa tie vähentää ikävää tilastoa.
On valitettavaa, että pääuutisissa tuodaan vain helle ja huono uimataito tapaturman syynä esiin, vaikka nekin ovat toki tärkeitä tekijöitä. Unohdetaan yleisin riski ja tärkein taustatekijä: alkoholin nauttiminen.
Olisi syytä korostaa sitä, että hyväkin uimari voi tukevassa humalassa horjahtaa kotirannassa yksin 1,5 metrin syvyisessä vedessä kahlatessaan ja hukkua esimerkiksi hätääntyessään. Riskinä on myös korvaan tunkeutuneen kylmän veden aiheuttama voimakas kalorinen huimausreaktio, eli ero sisäkorvan tasapainoelimen ärsytyksessä vasemman ja oikean puolen välillä.
Toinen tutkimuksessa ilmennyt seikka on, että esimerkiksi mietoja alkoholijuomia, kuten oluet ja miedot viinit, ei haastatteluissa pidetty alkoholijuomana. Poliisi kuulee vieläkin vastauksena, ettei alkoholia ole nautittu, mutta myönnetään oluen nautiskelu.
Mietoja juomia ei yleensä nautita humaltumistarkoituksessa. Silti varsinkin hellejanoon voidaan nauttia alkoholimäärä, joka nostaa helposti promillet yli kahden, kohtalokkain seurauksin.
Edellä mainitunyliopiston tutkimuksen perusteella voidaan ikävät vesillä tapahtuvat onnettomuudet välttää suhteellisen yksinkertaisin keinoin: Aina uidaan porukalla, varsinkin, jos janojuomaa on helteellä kulunut tavallista runsaammin.
Hukkumisen perussyy eli yllättävä pinnan alle joutuminen, humalasta johtuva sekavuus tai humalikon herkkyys kaloriselle ärsytykselle voivat hetkessä viedä hengen, kun pinnalle ei osata suunnistaa tai räpistellä. Ystävä paikalla voi pelastaa tilanteen.
Vanha slogan ”selvänä vesille” on näinä päivinä utopistinen haave, mutta tiedostettu vaara on voitettu vaara.
Antti Jääskeläinen
Oikeuslääketieteen dosentti
