Lukijoilta

Suomen nielutavoite on haastava, mutta saavutettavissa

Ts/Mikael Rydenfelt
EU-komission esityksen mukaisen maakohtaisen tavoitteen myötä Suomi todella tekee osansa metsien hiilinielusaralla, sanoo kirjoittaja. Arkistokuva.
EU-komission esityksen mukaisen maakohtaisen tavoitteen myötä Suomi todella tekee osansa metsien hiilinielusaralla, sanoo kirjoittaja. Arkistokuva.

Suomen metsät ovat suuri hiilinielu pitkäjänteisen ja kestävän metsien hoidon ja käytön ansiosta. Olemme ylläpitäneet suuren metsäalan ja kaksinkertaistaneet puustomme määrän 1950-luvun jälkeen.

Joka vuosi metsä kasvaa enemmän kuin sitä hakataan. Metsämme ovat terveitä ja kasvukykyisiä.

Siksi on hyvä, että EU:n komission esitys uudesta mallista hiilinielujen laskentaan perustuu vihdoin Suomen toivomalla tavalla metsien todellisiin nieluihin. Alustavan arvion perusteella esitys mahdollistaa jatkossakin metsien kestävän hyödyntämisen.

Nyt voimassa oleva metsiä ja muuta maankäyttöä koskeva LULUCF-asetus perustuu monimutkaisiin laskentamalleihin, joissa nielun suuruudelle on asetettu kattoluku. Mallin ongelmia kuvaa hyvin se, että joissain tilanteissa Suomen metsät voitaisiin laskea päästöksi samaan aikaan, kun ne todellisuudessa sitovat runsaasti hiiltä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uusi LULUCF-asetus perustuu metsien, viljelysmaan ja kosteikkojen kasvihuonekaasujen ja nielujen luonnontieteelliseen lasketaan. Malli siis tunnustaa Suomessa tehdyn pitkäjänteisen työn metsien hyvän hoidon eteen ilman keinotekoisia rajoitteita.

Tällainen laskentatapa on läpinäkyvä ja kannustaa pitämään jatkossakin metsistä hyvää huolta. Muutos on Suomen pitkäjänteisen vaikuttamistyön tulosta.

Uusi malli astuu esityksen mukaan voimaan vuosille 2026–2030. Siihen asti mennään nykyisellä laskentamallilla. Siksi on tärkeää, että Suomen aiemmin neuvottelema nielujousto säilyy esityksessä tähän asti.

Komission esitys sisältää myös nielutavoitteen vuoteen 2030 kullekin jäsenmaalle. Suomelta odotetaan 17,8 miljoonan hiilidioksiditonnin nettonielua. Jäsenmaiden tavoitteet perustuvat vuosien 2016–2018 nettonielun keskiarvoon, joka on Suomella 13,8 miljoonaa tonnia.

Tavoite ei ole vaatimaton. Se tarkoittaa lähes kolmanneksen hiilinielun kasvua vertailuvuosiin ja on EU:n keskiarvoa selvästi korkeampi. Suomi tekee siis osansa tälläkin saralla.

Suomi on pitänyt johdonmukaisesti esillä sen, että metsiämme ei voi käyttää muiden maiden päästöjen kattamiseen.

Uskon, että tavoite on saavutettavissa ilman, että se vaarantaa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Suomen hiilinielut vahvistuvat aktiivisen ja kestävän metsänhoidon avulla.

Olemme käynnistäneet useita toimia nielujen vahvistamiseksi, esimerkiksi tukemalla metsitystä ja metsien kasvun lisäämistä tuhkalannoituksella ja hoitamalla turvemaita kestävämmin.

Jatkovalmistelussa on tärkeää, että tavoitetta ei lasketa vain yhden vuoden perusteella. Metsänielu vaihtelee metsien markkinaehtoisten hakkuiden seurauksena. Esimerkiksi viime vuonna nettonielu oli 23 miljoonaa hiilidioksiditonnia, kun taas puukaupan huippuvuonna 2018 se oli alle 10 miljoonaa tonnia.

Suomi on pitänyt johdonmukaisesti esillä sen, että metsiämme ei voi käyttää muiden maiden päästöjen kattamiseen. Nämä huolet eivät onneksi uudessa esityksessä toteutuneet.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Valmistelun aikana väläytelty yhteinen ”nielureservi” jää vapaaehtoiseksi. Jokainen maa vastaa siis omista päästöistään ja nieluistaan itse. Tämä on oikeudenmukaista ja varmistaa sen, että kukin tekee osansa.

Komission esitys on vasta lähtökohta neuvotteluille, joiden aikana Suomen on valvottava tiukasti etuaan. On pidettävä huolta siitä, että EU:n ilmastopolitiikassa päästöjen alasajo on ensisijaista ja päätösvalta metsistä säilyy jäsenmailla.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä metsät eivät ole vain hiilivarasto, vaan puulla korvataan fossiilisia raaka-aineita. Siksi kestävä metsien hoito ja käyttö on osa ratkaisua.

Jari Leppä

Maa- ja metsätalousministeri (kesk)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (9)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ajattelija
Vertailun vuoksi
Mistään (lue: helposti) en löytänyt mitään muiden Euroopan maiden vastaavia lukuja? Mielenkiintoista siis siksi jos muut Euroopan maat ovat hävittäneet metsiään, tuleeko heille pienempi luku per henkilö kuin meille jotka olemme kasvattaneet metsiämme ja eläneet metsistämme?
Toisin sanoen etelän maissa, jossa muutenkin tulee vähemmän päästöjä kun ei tarvitse niin paljon lämmittää asuntoja ja he ovat siksi hävittäneet metsiään, tuleeko heiltä vaadittu hiilinielu olemaan pienempi kuin Suomessa joka joutuu myös vähentämään päästöjään vaikka täällä on pakko lämmittää asuntoja?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Vertailun vuoksi
Suomen osuus EU hiilinielutavoitteesta on noin 6 %. Ruotsi noin 15 %.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
manterelainen
Vast: Vertailun vuoksi
Jo EU:hun liittymisen aikoihin pessimistit sanoivat, että Suomesta tehdään eurooppalaisten ulkoilualue, kun täällä on vielä metsiä ja jokamiehen oikeus kulkea metsissä. Eipå tainnut olla pessimismiä vaan realismia
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ari Hyvönen
No juu
Unohdetaan koko Brysselin huuhaa kuten kaikki muutkin maat sen unohtavat. Meillä ei ole mitään tarvetta näytellä uskollista orjaa ja olla pohtivinaan vakavissaan Brysselin höpinöitä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ari Hyvönen
Niin
Tärkeintä on toimia järjellä ja unohtaa kaikki nielutavoitteet, ei niitä missään muussakaan maassa huomioida. Kasvatetaan metsiämme kuten tähänkin saakka ja tulos on paras mahdollinen. Pitää huomioida, että meillä on maailman paras metsien hoito, siinä ei ole mitään muutettavaa ellei sitten hölmöyksissä aleta vähentää turpeen ja hiilen käyttöä jolloin polttokattilaan menevien metsien tuottoa on reilusti lisättävä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Koba
Vast: Niin
Tehdään turpeen kanssa samanlainen päätös kuin Ruotsikin teki,luokitteli sen hitaasti uusiutuvaksi.Meillä kun on 28% maapinta-alasta suota niin tuolla päätöksellä ottaa soiden sitoma hiili mukaan saamme päästötavoitteet helposti hoidettua.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Niin
Koba: "Tehdään turpeen kanssa samanlainen päätös kuin Ruotsikin teki,luokitteli sen hitaasti uusiutuvaksi."

Siitä on sellainen sanontakin että mikä aina pulpahtaa pintaan. Jätän siisteyssyistä sanomatta, mutta tämä Ruotsi-väite on yksi tuollainen.
Jo ajat sitten tarkistin asian ja kyse on siitä että jossain Ruotsin energian tuotanto direktiivissä turpeella on tietty luokitus.
Mutta ei Ruotsi mitenkään ole yleisellä tasolla luokitellut turvetta uusiutuvaksi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ari Hyvönen
Vast: Niin
T.S. turve on kaikkialla muualla uudistuva kuten oikeastikin on. Vain Suomessa kiihkovihreiden tarkoitushakuisen vääristely pääsee esille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Niin
Ari Hyvönen: "T.S. turve on kaikkialla muualla uudistuva kuten oikeastikin on. Vain Suomessa kiihkovihreiden tarkoitushakuisen vääristely pääsee esille."

Niin turvetta syntyy koko ajan, tosin sen 'kypsyminen' polttokelpoiseksi vie tuhansia vuosia. Siksi se edelleen luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi.
Luettavaa:
"Turpeen polttoainekäytöstä ja sen luokittelusta on erimielisyyttä. Euroopan unioni ja Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC luokittelevat turpeen fossiiliseksi polttoaineeksi.[18] EU-parlamentin ympäristövaliokunta torjui Suomen yritykset sisällyttää turve uusiutuvien energialähteiden listalle heinäkuun 2008 alussa.[19] Suomen poliitikot luokittelevat turpeen hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi.[20] Tähän määritelmään päätyi Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2000 julkaisema selvitys Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa.[21] KTM:n julkaisun ovat laatineet KTM:n tilauksesta Patrick Crill (USA), Ken Hargreaves (UK) ja Atte Korhola (Helsingin yliopisto). Selvityksen johtopäätös oli, että turve tulisi luokitella hitaasti uusiutuvaksi biopolttoaineeksi.

Raportti on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä sekä kotimaisilta että ulkomaisilta tutkijoilta.[22][23][24] Myös ympäristöjärjestöt vastustavat tiukasti turpeen käyttöä ja KTM:n ehdottamaa luokittelua. Järjestöt pitävät turpeen polttoainekäytöstä luopumista yhtenä Suomen ilmastopolitiikan suurimmista kysymyksistä.[25]

Suomessa Vanhasen II hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa toimivansa turpeen määrittelemiseksi hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi noudattaen kuitenkin IPCC:n kantaaselvennä.[26] Puolueista Suomen Keskusta ja Kristillisdemokraatit ovat ottaneet turpeen uusiutuvuusluokituksen saavuttamisen poliittisiksi tavoitteikseen.[27]"
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.