Minun wau-kohteeni olisi ihminen, joka vastaa puhelimeen
Sairastuin torstaina 1.7. ja ensimmäinen oire oli kuume ja huono olo. Vatsaa väänsi. Parin päivän kuluttua tunsin oloni paremmaksi, mutta tauti yllätti uudella voimalla sunnuntai-iltana.
Ajattelin vatsataudin menevän ohi, kunnes maanantai-iltana olo oli niin huono, että soitin illalla päivystykseen. Sieltä annettiin ohjeeksi syödä Buranaa: paikalle ei kannattanut tulla, jos ei ole tosi hätä, koska päivystys on ruuhkautunut.
Minua ohjeistettiin menemään seuraavana aamuna omaan terveyskeskukseen klo kahdeksan, koska ajanvaraus ei puhelimella toimi. Huonoksi onnekseni auto oli huollossa, enkä voinut lähteä omalla autollani.
Ajattelin, että jos menen taksilla, voin saada lääkäriajan vaikka iltapäivälle, sitten joutuisin ottamaan taas taksin ja luultavasti sitten lääkärin jälkeen laboratorioon.
Kärsin siis tiistaiaamuun, jolloin sain autoni takaisin. Ajoin todella heikossa kunnossa terveysasemalleni, josta minut lähetettiin Mäntymäen infektio-osastolle. Tulehdusarvot olivat korkealla ja jouduin vielä käymään kotona ottamassa ulostenäytteet. Syyksi paljastui suolistobakteeri ja sain Mäntymäessä hyvää hoitoa ja antibiootin.
Ehkäpä strategiaan kuuluu, että Turku on vain kauniille ja rikkaille. Yksityiseen lääkärikeskukseen pääsee rahalla.
Jäin kuitenkin kauhistelemaan tilannetta. Miten on mahdollista, että kaupungin terveyskeskusten ajanvaraus ei toimi. Tilannehan on jatkunut tietääkseni jo viikkokausia.
Tähänkö on tultu hienona digiaikana, kun kaiken piti olla niin helppoa! Sairas ihminen joutuu menemään paikan päälle varaamaan aikaa, eikä kukaan tunnu olevan erityisen huolissaan asiasta.
Kaupunki suunnittelee ratikkaa, elämyskeskuksia, konserttitaloja ja hienoja strategioita, mutta terveyskeskuksen puhelinvarausta ei saada kuntoon! Ehkäpä strategiaan kuuluu, että Turku on vain kauniille ja rikkaille. Yksityiseen lääkärikeskukseen pääsee rahalla.
Verovaroillamme ei kannata edes terveyskeskusten ajanvarausta laittaa kuntoon, sijoitetaan rahat mieluummin näkyviin wau-kohteisiin. Tuossa kuuden päivän sairastusputkessa tulin siihen tulokseen, että minun wau-kohteeni olisi ihminen, joka vastaisi puhelimeen, kun sitä kipeimmin tarvitsen.
Minä en toivo Turulle kovaa kasvua. Miksi kasvaa, jos hintana on terveyskeskuksen eteen tehty palomuuri, josta ei pääse läpi puhelimella.
Toivon Turusta ihmisläheistä, inhimillistä kaupunkia, en suurkaupunkia, jossa ei palvelut toimi.
Pirkko Kunnari