Lukijoilta

Suomen tulevaisuus turvataan jalostusastetta nostamalla – luonnon ehdoilla

Lukijan kuva/Sakari Alhopuro
Puhtaat vedet ovat elämisen edellytys kaikkialla maapallolla. Kuusamossa kuvatulla koskikaralla on tuntuma virtaavien vesien puhtauteen, kertoo kuvan ottanut kirjoittaja Sakari Alhopuro.
Puhtaat vedet ovat elämisen edellytys kaikkialla maapallolla. Kuusamossa kuvatulla koskikaralla on tuntuma virtaavien vesien puhtauteen, kertoo kuvan ottanut kirjoittaja Sakari Alhopuro.

Auringon säteilyenergian sitoutuminen maapalloon kiihtyy, ja yksi ilmiötä selittävä tekijä on ihmisen toiminta. Muun muassa fossiilisten polttoaineiden käyttö, metsien hakkuut ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen voimistavat maapallon luonnollista kasvihuoneilmiötä.

Ilmiön kiihtyminen johtaa tilanteeseen, jossa yhä suurempi osa lämpöenergiasta ei poistukaan avaruuteen vaan jää maapallon ilmakehään.

Mitä enemmän ihmisen toiminta muuttaa maaperää, biosfääriä ja ilmakehää, sitä tehokkaammin se estää lämmön siirtymistä avaruuteen. Ilmastonmuutos alkaa ruokkia itse itseään, ja elollisen luonnon kannalta seuraukset ovat järisyttävät.

Niiltä ei välty myöskään biologisen ravintoketjun huipulle sijoittuva ihminen, joka on muuttanut ilmakehän, saanut aikaan luontokadon sekä liannut valtameret ja muut vesistöt.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Maapallon jokaisella asukkaalla on oikeus tavoitella nykyisen keskivertosuomalaisen elintasoa. Kuitenkin elintason nousun edellytykset näyttävät ehtyvän palloltamme ennen kuin valtaosa ihmisistä on edes puolitiessä unelmiaan.

Myös me suomalaiset pyrimme lisäämään hyvinvointiamme, eikä sitäkään pidä vastustaa. Nyt on kuitenkin syytä pohtia, miten turvata ihmisten hyvinvointi ja yhteiskunnan toimintakyky pitkälle tulevaisuuteen.

Suomella on keinonsa edistää sekä maamme että koko maapallon menestystä ja kestävää kehitystä jopa vuosisadoiksi eteenpäin. Sen pidemmälle on vaikea ennustaa. Terve yhteiskunta perustuu terveeseen luontoon.

Suomessa korostetaan kolmea luontoon liittyvää ydinaluetta: maaperää, vesiä ja väljästi ymmärrettynä metsiä. Kaikkia näitä pitää käyttää yhteiskunnan hyödyksi mutta sellaisin kestävin ehdoin, jotka on turvattava myös lainsäädännöllä.

Luonnonvarojemme kohtuukäyttö, jalostusasteen lisääminen, saastumisen estäminen ja jälkien korjaaminen hidastavat luontokatoa tai jopa estävät sen – tarvitaan niin määrällisiä, laadullisia kuin taloudellisiakin rajoituksia.

Kaivannaisteollisuudessa keskeisiä kysymyksiä ovat Suomessa louhittavien mineraalien jalostusasteen nostaminen ja raaka-aineviennin lopettaminen, kaivostoiminnan jälkien siivoamiseen tarvittavien varojen rahastointi Suomeen ennen lupien myöntämistä ja suljetun vesikierron edellyttäminen sekä kaivoksissa että jalostetehtaissa.

Mitä enemmän ihmisen toiminta muuttaa maaperää, biosfääriä ja ilmakehää, sitä tehokkaammin se estää lämmön siirtymistä avaruuteen. Ilmastonmuutos alkaa ruokkia itse itseään, ja elollisen luonnon kannalta seuraukset ovat järisyttävät.

Nämä vaatimukset herättävät varmasti vastaväitteitä, joiden mukaan näin toimimalla Suomeen ei saada yhtään ainoaa uutta kaivosta, vaikka kadmiumin, litiumin, vanadiinin, koboltin, nikkelin, raudan, kuparin, uraanin ja monien muiden käyttömetallien tarve maailmalla kasvaa eksponentiaalisesti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomesta saattaakin tulla todellinen kaivosyhtiöiden paratiisi – katsantokannasta riippuen joko onneksi tai epäonneksi. Suomessa olisi nyt hyvä pitää pieni tuumaustauko ja ennakoida kasvava kiinnostus myös lainsäädännössä.

Puhtaat vedet ovat elämisen edellytys kaikkialla maapallolla. Tämän hetken kansainvälisen lainsäädännön perusajatus on, että hippusen pieniä epäpuhtauksia voidaan hyvinkin padota kestäviin altaisiin tai laskea puroihin, järviin ja jokiin, koska ne lopulta laimenevat äärettömässä valtameressä merkityksettömiin pitoisuuksiin. Tästä ajatuskulusta Suomi voi erkaantua sekä itsekkäin kansallisin perustein että kansainvälisiin tavoitteisiin vedoten.

Meidän on kehitettävä edelleen meneillään olevia vesistötoimenpiteitä niin maa- ja metsätaloudessa, jalostavassa teollisuudessa, yhteiskuntarakenteissa kuin kaivannaisteollisuudessakin.

Suomella on varaa lisätä merkittävästi alkuperäisluonnon suojelua, joka näyttääkin etenevän tukevasta vastustuksesta huolimatta. Metsiemme puuvarat riittävät erinomaisesti jalostusteollisuuteen sen jälkeen, kun jalostusaste kasvaa ohi sahatavaran, sellun, paperin ja kartongin tuottamisen vientiraaka-aineiksi.

Kaikki edellä mainittu vaatii merkittäviä taloudellisia investointeja ja voimavarojen suuntaamista teollisuuden kehitystoiminnalle sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimustoimintaan.

Suomella on myös oltava oikeus sellaiseen lainsäädäntöön, joka tukee tavoitteitamme.

Meidän on kyettävä toimimaan siten, että millä tahansa määritteellä mitattuna yhteiskuntamme hyvinvointi, ympäristömme laatu ja luontomme monipuolisuus eivät vähene vaan kääntyvät pitkäjänteiseen nousuun.

Ryhtykäämme yhdessä teknis-taloudellisiin talkoisiin tulevien sukupolvien puolesta!

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Heikki Kallio

emeritusprofessori, Turun yliopisto

Sakari Alhopuro

lääkintöneuvos, Turun yliopiston vuoden 2021 alumni

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sivustaseuraaja
Olen ehdottomasti samaa mieltä
Maksan veroni ilolla mikäli se käytetään luonnon ja ympäristön, sekä terveen elämän suojeluun – en sen tuhoamiseen. Minun elinaikanani sitä valitettavasti ei taida tapahtua…
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ajattelija
Hyvä juttu
Tosi hyvä kirjoitus!
Vähän jää aukkopaikkoja mutta ei noin lyhyeen kirjoitukseen voikkaan kirjottaa auki miten nämä jalostusasteen muutokset saadaan aikaan taikka miten suojellaan lisää metsiä taikka miten kaivosteollisuuden vedet saadaan putipuhtaaksi?
Suoelualueiden määrän nostoa en oikein ymmärrä eli suomessa on euroopan tiukimmin suojeltua metsää vajaa miljoona hehtaaria vs koko euroopan 2,5 miljoonaa hehtaaria. Metso ohjjelmalla saatiin hyviä tuloksia mutta senkin rahoitus tainnut jääd lapsipuolen asemaan.
Kaivosteollisuus eli suomessa voitaisiin kieltää jos vesi ei ole juomakelpoista mutta tyytyväisenä silti tehdään tuulimyllyjä, aurinkopaneeleja joiden raaka-ainetta louhitaan osittain vähintäänkin kyseenalaisissa olosuhteissa....
Eli toivottavasti ajattelu pidetään suomi siistinä roskataan muualla ei tule leviämään enkä tarkoita että kirjoittajilla olisi ollut se ajatuksena mutta aika monella muulla taitaa olla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mankala
Miten jalostusasteen nousee?
Suomen metsäteollisuudelle näyttää hyvin riittävän sellun keitto kiinalaisen wc-paperin raaka-aineeksi. Nyt on käynnissä neliraajajarrutus EU-metsäpolitiikkaa vastaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Koba
Vast: Miten jalostusasteen nousee?
Mankala on jäänyt 30 vuotta vanhan tiedon pariin.Uudet metsäjalostuslaitokset ovat monimuotoisia biojalostuslaitoksia jotka tuottavat monenlaisia lähinnä öljyä korvaavia tuotteita,kuten dieselpolttoainetta ja xylitolia,myös vanillinnia voidaan tuottaa kuusesta.Vessapaperia ei kuljetuskustannusten vuoksi kannata viedä Puolaa kauemmaksi.Suomalaisilla metsäyhiöillä on omat tuotantolaitoksen Aasian markkinoita varten ja raaka ainekkin siihen tulee sieltä.Jos meillä hakkuut vähenee,maassa jossa on metsät parhaiten hoidettu niin että joka vuosi lsääntyy enemmän kuin hakataan,siityy hakkuut maihin missä metsiä ei yhtä tehokkaasti uudisteta ja maailmam mitassa metsät alkaa siksi vähentyä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.